ManpowerGroupin ensimmäiselle vuosineljännekselle 2020 tekemän työmarkkinabarometrin (2019) mukaan tämä vuosi alkaa kohtalaisin työllistämisaikein. Vahvimmat työllistämisnäkymät ovat teollisuudessa ja terveys- ja sosiaalipalveluissa. Työmarkkinoiden odotetaan kehittyvän positiiviseen suuntaan kolmella alueella neljästä, Itä-Suomessa erityisen vahvasti. Haasteena tulee olemaan Matti Kariolan mukaan sopivan osaamisen löytäminen (ManPowerGroup).
Suomalaisissa yliopistoissa opiskelee kaikkiaan noin 10 000 ulkomaalaista nuorta ja ammattikorkeakouluissa reilu 8 000. Tuo joukko on lähtökohtaisesti kiinnostunut pohjoismaisesta kulttuurista, Suomesta, luonnostamme ja korkeatasoisesta koulutuksesta, ja suurin osa tutkintoon tähtäävistä opiskelijoista haluaisi työllistyä Suomeen. Miksi menetämme suurelta osin tuon osaajajoukon vielä työvoimapulan ja väen vähenemisen aikanakin?
Nuorten haasteena on suomen kielen oppiminen työkielen tasolle opintojen ohessa (oppilaitokset eivät välttämättä tarjoa mahdollisuutta kielen oppimiseen peruskurssia enempää), sekä vaikeus luoda kontakteja paikallisiin yrityksiin, tai saada tietoa suomalaisesta työelämästä. Yritysten kansainvälisiä rekrytointeja hidastaa usein työlupaprosessimme kankeus, mutta myös pelot englannin kielen käyttämisestä työkielenä, sekä työntekijän sopeutuminen työyhteisöön.
Osaajapula ja ulkomaisen työvoiman tarve on tunnistettu jo monella alalla. Muun muassa alivaltiosihteeri Päivi Nerg varoitti loppuvuodesta 2019 kunta- ja sotealan työvoimapulasta – hänen mielestään eläköitymisluvut (miltei 1/3 kuntatyöntekijöistä seuraavien kymmenen vuoden aikana) ovat olleet tiedossa jo pitkään, mutta tilanteen vakavuuteen ei ole havahduttu. Voisiko tämä vuosi, 2020, olla se vuosi, kun havahdumme ja jokainen teemme omalta osaltamme toimenpiteitä, jotka edesauttaisivat esim. ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden verkostoitumista yrityksiin tai työllistymistä Suomeen? Voisimmeko auttaa muita kansainvälisiä työnhakijoita löytämään avoimet työpaikkamme, esimerkiksi tekemällä työpaikkailmoitukset myös englannin kielellä ja jakamalla niitä useammissa kanavissa? Voisimmeko aloittaa yrityksemme henkilökunnan kansainvälistämisen esimerkiksi ottamalla käyttöön englannin kieliset kuukausipalaverit, käännättämällä kotisivut & sisäiset ohjeistukset sekä lomakkeet englanniksi, tai jotain muuta konkreettista? Jokainen konkreettinen toimenpide vie meitä lähemmäs kansainvälisten henkilöiden rekrytointien arkipäiväistymistä. Korkeakouluissa opiskelevat ulkomaalaiset nuoret ovat oiva kohderyhmä – hehän ovat jo kiinnostuneet Suomesta, kulttuuristamme ja koulutuksestamme niin paljon, että ovat hakeutuneet korkeakouluihimme!
Korkeakoulujen ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat ja työn perusteella oleskelulupaa hakeneet
Sivistystyönantajien (10.12.2019) mukaan ulkomaalaiset suorittivat vuonna 2017 Suomessa yhteensä 3 776 korkeakoulututkintoa. Sivistan haastattelemat halusivat kaikki tehdä töitä opintojensa ohella. Lupaprosesseissa oli haasteita, mutta suomalainen työelämä koettiin mutkattomana ja moni arvosti matalaa hierarkiaa. Koulutus ja opetus
saivat vastaajilta kiitosta, mutta monipuolisempaa työelämä- yritysyhteistyötä toivottiin.
Osa-aikainen työ, sosiaaliset verkostot ja perhe lisäävät selvästi ulkomaalaisten opiskelijoiden Suomeen jäännin todennäköisyyttä. Työ auttaa näkemään ja soveltamaan asioita, joita opiskellaan ja sillä on monelle myös vahva taloudellinen peruste. TEM:in (2020) Kotoutumisen kokonaiskatsauksen 2019 mukaan vanhemmat opiskelijat jäivät Suomeen nuoria, alle 25-vuotiaita, todennäköisemmin. Suomessa oli 3 vuotta valmistumisensa jälkeen noin 60-70% tutkintonsa suorittaneista – joita määrällisesti tosin oli vain 8% korkea-asteen opiskelijapopulaatiosta esimerkiksi vuonna 2016.
Suomesta oleskelulupaa hakeneiden hakuperusteissa työ nousi perheen ohi vuonna 2019. Maahanmuuttoviraston mukaan 2019 jätettiin n. 12 600 ensisijaista oleskelulupahakemusta työn perusteella, joista puolet koskivat oleskelulupaa, johon sisältyy TE-toimiston saatavuusharkinta. (tilastot.migri.fi). Yle uutisten Työssä Suomessa –artikkelin 12/2019 mukaan vuosina 2015-18 Suomeen tuli eniten työntekijöitä: Virosta (6 836), Ukrainasta (5 424), Intiasta (3 662), Venäjältä (2 696) ja Kiinasta (1 889).
Lukuihin ei ole laskettu kausityöntekijöitä. Työntekijät olivat enimmäkseen alle 35-vuotiaita. Pysyviä oleskelulupia hakivat eniten intialaiset, kiinalaiset ja britit. Sisäministeriön mukaan hallituksen tavoitteena on nyt kehittää työperusteisia oleskelulupia niin, että keskimääräinen käsittelyaika olisi noin kuukauden. Tämä helpottaisi huomattavasti rekrytointeja ulkomailta.
Suomen ja työpaikkojemme vetovoima
Mitään ryntäystä Suomeen tuskin on silti odotettavissa, sillä Suomi kiinnostaa työnhakijoita vain kohtuullisesti. OECD:n korkeakoulutetuille tehdyn tutkimuksen (2019) mukaan yrittäjien näkökulmasta Suomi oli kahdeksanneksi kiinnostavin kärkisijoitusten mentyä Kanadaan, Uuteen Seelantiin ja Sveitsiin. Korkeasti koulutettujen ammattilaisten listalla Suomen sijoitus oli vasta 17. Maisteri- tai tohtoritason koulutuksen saaneiden ammattilaisten silmissä Australia, Ruotsi ja Sveitsi olivat vetovoimaisimmat. Korkeakouluihin hakeutuvien opiskelijoiden kiinnostavimpien maiden listalla Suomi on OECD maiden joukossa sijalla 4, opiskelijoiden silmissä vetovoimaisimpia maita ovat Sveitsi ja Norja. Vetovoimaisuuden tärkeimmiksi kriteereiksi tunnistettiin seitsemän asiaa, joista ammattitaidon arvostus työyhteisössä, yhteisöllisyys, elämänlaatu, sekä tulot & verotus koettiin tärkeiksi niin opiskelijoiden, korkeakoulutettujen ammattilaisten kuin yrittäjienkin silmissä.
KUVA: OECD Indicators of Talent Attractiveness: 7 dimensions of talent attractiveness
Suomessa arvostusta saivat tutkimuksessa eniten elämän laatu, ammattitaidon arvostus ja tulevaisuuden näkymät. Nämä ovat asioita, joista jokaisen yrityksen olisi hyvä omalla kohdallaan viestiä viimeistään rekrytointien yhteydessä: millaisia alansa huippuja työntekijöitä meillä on, millainen työilmapiiri ja etenemisen mahdollisuudet meiltä löytyvät, miten työntekijöitä palkitaan, mitä työyhteisössä tehdään yhdessä. Nuoret työntekijät, esim. milleniaalit (1980-90 syntynyt y-sukupolvi ja vuoden 1990-luvun puolivälin jälkeen syntynyt z-sukupolvi) haluavat ihmislähtöistä johtamista ja työtehtävien kehittymistä. Mieluisa työyhteisö ja onnistumisen kokemukset motivoivat heitä (Yle 22.1.2020).
KUVA: Chaloff J. 12.11.2019 OECD Indicators of Talent Attractiveness
Omassa työssäni, Future Savo –hankkeessa, viestimme alueen vetovoimasta ja rekrytoivista yrityksistä, autamme yrityksiä rekrytointivalmiuden kasvattamisessa – myös kv-rekryissä sekä luomme materiaaleja rekrytointien ja viestinnän tueksi. Teemme luonnollisesti yhteistyötä myös korkeakoulujen kanssa.
Perttu Pölösen sanoin: ”Huonoin asia, joka meille voi tapahtua on se, että hyväksymme olemassa olevat asiat ilman, että kysymme miksi.” Miksi siis rekrytoinnit hoidetaan nyt niin kuin hoidetaan (pääasiassa suomeksi, 100% Suomen kieltä osaavaa työntekijää etsien) ja miten voisimme kehittyä?
Voisiko tänä vuonna 2020 jokaisen meidän yhteiskunta- ja yritysvastuutekomme olla yhteistyö ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kanssa ja/tai ulkomaalaisen työntekijän rekrytointi? Näillä voisimme saada askel askeleelta yhdessä aikaan suotuisia vaikutuksia alueen työvoimapulaan ja väkilukuun.
Lähteet:
Chaloff J. 12.11.2019 OECD Indicators of Talent Attractiveness https://www.businessfinland.fi/4ac495/globalassets/international-customers/work-in-finland/summit/oecd-ita-turku-12-11-19_jonathan.pdf
ManpowerGroup: Employment Outlook Survey 5.12.2019 https://www.manpowergroup.fi/Ajankohtaista1/ManpowerGroupin-tyomarkkinabarometri-Ita-Suomessa-vahvimmat-nakymat-seitsemaan-vuoteen/
OECD (2019). Measuring and Assessing Talent Attractiveness in OECD Countries. Social, Employment and MIgration Working Papers No. 229. https://www.oecd.org/migration/mig/Measuring-and-Assessing-Talent-Attractiveness-in-OECD-Countries.pdf
Sisäministeriö (2019) Suomi panostaa työvoiman maahanmuuttoon https://intermin.fi/maahanmuutto/tyovoiman-maahanmuutto
Sivista 10.12.2019 Kansainvälinen osaaja –juttusarja https://www.sivista.fi/uutiset/kansainvalinen-osaaja-ilya-petrov-polkuni-opintoihin-ja-toihin-suomeen/
TEM https://tem.fi/documents/1410877/2934378/Vastuullisuuden+tienn%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4t+yrityksiss%C3%A4%2C+kansainv%C3%A4listen+j%C3%A4rjest%C3%B6jen+toimintaohjeet+ja+julistukset
Tilastokeskus, korkeakoulujen ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kou__opiskt/statfin_opiskt_pxt_11c4.px/table/tableViewLayout1/
Yle 22.1.2020 Nuoret työntekijät ovat epälojaaleja ja kärsimättömiä – mutta paljon parempia työntekijöitä kuin vanhempansa https://yle.fi/uutiset/3-11158277
Yle 14.12.2019 Töissä Suomessa https://yle.fi/uutiset/3-11110300