9. PITKÄJÄNTEISYYS
Pitkäjänteisyys näkyy siinä, että saadut ideat ja keksinnöt viedään toteutukseen. Ideoita on kenellä vain, mutta kaikilla ei ole pitkäjänteisyyttä viedä niitä maaliin.
Pitkäjänteisyys näkyy Iisalmessa mm. jo 1960–70-luvuilla tehdyissä linjanvedoissa ja panostuksissa koulutukseen ja teollisuustoimintaan. Nämä panostukset näkyvät nyt kasvuyrityksinä ja laajana alihankintayritysten verkostona.
Yritysten toiminnan kehittäminen Iisalmessa on pitkäjänteistä. On lähdetty navetan nurkasta tai autotallista ja kasvettu isoksi kansainväliseksi yritykseksi. Asenne on se, että pieni haluaa olla suuri. Koko ajan näkyvissä on iso kuva ja tähtäimessä seuraavat etapit.
Vuonna 2017 Iisalmessa tehtiin päätös olla Suomen houkuttelevin seutukaupunki vuonna 2030. Teot mitoitetaan tavoitteen mukaisesti. Aikajana on riittävän pitkä.
Iisalmen kaupungin markkinoinnin ja tunnettavuuden lisäämiseksi on tehty pitkäjänteistä työtä, joka jatkuessaan tulee antamaan parhaat hedelmät vasta vuosien päästä. Sitkeyttä tarvitaan tehdä tekoja, joiden vaikutuksia ei pysty heti mittaamaan tai osoittamaan. Yrittäjiltä ByIisalmi-markkinointi saa kehuja, koska se tukee koko paikkakunnan imagon luomista ja osallistaa yhteisön nostamaan omaa paikkakuntaansa myönteisessä valossa esille, pitkäjänteisesti.
Iisalmi haluaa olla Suomen paras koulukaupunki, joka on vaatinut pitkäjänteisiä, yli valtuustokausien kulkevia päätöksiä esim. kouluinvestoinneista sekä laajasta tuntikehyksestä. Panostuksia tehdään myös osaamisen kehittämiseen pitkällä tähtäimellä yhdessä oppilaitosten kanssa.
Kaupungin osalta tähtäin on oltava koko ajan pitkällä tulevaisuudessa ja on pyrittävä haistelemaan yritysten tulevia tarpeita. Iisalmessa tonttitarjontaa on ennakkoon ainakin 10 vuoden tarpeisiin. Maan makuuttaminen on pienempi haitta kuin se, että yritysten tarpeisiin ei pystyttäisikään vastaamaan heti kun tarve on.
Täällä näyttäisi ihan erilaiselta ilman teollisuutta, onhan tämä sellainen teollisuuden ihme. Toisaalta julkisellakin sektorilla on ollut siinä roolia. 1960-luvulla huomattiin, että puuttuu ammattioppilaitos, niin Ylä-Savon kunnat perustivat sellaisen. 1970-luvulla perustettiin Iisalmen Teollisuuskylä, joka loi lisäpohjaa yritystoiminnalle. On tehty oikeita päätöksiä isossa kuvassa.
Jarmo Ronkainen, kaupunginjohtaja, Iisalmen kaupunki
Päättäjät ymmärtävät täällä, että yritykset ovat kaupungin veturi. Jos yritys meiltä jotain pyytää, pyrimme siihen aina vastaamaan.
Terho Savolainen, elinkeinojohtaja, Iisalmen kaupunki
Asiat on hoidettava niin, että seuraavanakin pyhänä asiakasta hymyilyttää.
Antti Niskanen, yrittäjä, Pesolan Pihviliha Oy