Koljonvirran nähtävyydet

Taisteluiden ja tarinoiden Koljonvirta

Juhani Ahon museo esittelee kirjailijan lapsuutta Mansikkaniemen pappilassa ja Koljonvirran historiaa

Juhani Aho (1861-1891) oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija, kuusitoistakertainen Nobel-ehdokas ja yksi modernin kirjasuomen kehittäjistä. Suuriakin kohuja herättänyt poliittinen kirjailija ja sanomalehtimies näki, kuinka hevoset vaihtuivat juniin ja autoihin, kuinka lennättimet ja puhelimet yhdistivät maailman ja kuinka Suomi saavutti itsenäisyytensä. Juhani Ahon museon perusnäyttelyssä pääsee tutustumaan kirjailijan lapsuudenkotina toimineeseen Iisalmen kappalaispappilaan. Kesäkaudella avoinna olevassa museossamme voit tutustua myös vaihtuviin kesänäyttelyihin ja perinteisiin kesätapahtumiimme.

Museolla yhdistyy ainutlaatuisena kokonaisuutena kirjailijamuseo, pappilamiljöö ja sotahistoriallinen ympäristö, sillä pappilarakennukset sijaitsevat Suomen sodan (1808-1809) aikaisen Koljonvirran taistelun tapahtuma-alueella, missä eversti Sandels ja ruhtinas Dolgorukov ottivat yhteen. Museon historiapolku tuo esiin vanhat tykistöasemat, sotilaiden majoituskorsut ja kohtalokkaat taistelut, jotka innoittivat Runebergia kirjoittamaan Vänrikki Stoolin tarinoiden Sven Dufva -hahmon. Taistelun kulusta kerrotaan tarkemmin Koljonvirta-näyttelyssä.

Museo on auki 15.5.-31.8. ma-su klo 10-18.

Lisätietoja museon sivuilta: Juhani Ahon museo

Tervetuloa tarinoiden äärelle!

Menneisyyden merkkejä luontopolulla

Suomen sota herää eloon autenttisessa ympäristössä.

Museon pihapiiristä lähtee noin kilometrin mittainen historiapolku, jolla pääset ulkoilun ohella tutustumaan Koljonvirran taisteluasemiin. Rauhaisissa metsiköissä kulkevalla polulla näkyvät menneen jäänteet. Tykistöasemat, sotakorsut ja maisemat vesistöjen taakse kuiskivat menneisyyden raivokkaista taisteluista, sotilaiden arjesta ja toiveista. Polun varrella olevat opastaulut kertovat Koljonvirran taistelun etenemisestä, asemista ja aseistuksesta, kuolemasta sekä jälkivaikutuksista. Puolen kilometrin mittainen lisälenkki kertoo sotilaiden elämästä 1700-1800-lukujen vaihteessa ja eräästä taistelun tuhoisasta vaiheesta, jota on kutsuttu Iisalmen veriyöksi.

Puhelimeen ladattavalla AR-sovelluksella opastauluissa olevat kuvat heräävät eloon näyttäen videopätkiä taisteluista ja sotilaiden ajanvietosta ja tuntemuksista. Ohjeet sovelluksen lataamiseen löytyvät polun alusta, museon parkkialueen luota.  

VINKKI: Mansikkaniemen päädyssä luontopolun varrella voit istahtaa syömään eväitä nuotion äärelle kauniissa järvimaisemissa. 

Huomioithan, että luontopolku voi olla paikoittain vaikeakulkuinen!

Dolgorukin muistomerkki

Venäjän ruhtinas, kenraaliluutnantti ja keisarin kenraaliadjutantti Mihail Petrovits Dolgoruki kaatui 27 -vuotiaana lähellä tätä muistomerkkiä Suomen sodan aikana Koljonvirran taistelussa iltapäivällä 27.10.1808. Iisalmen Paloisilla palsamoitua ruhtinaan ruumista kuljetettiin hevosten vetämissä vaunuissa Karjalaan ja sieltä laivalla Pietariin, missä ruhtinas haudattiin Aleksanterin Nevskin luostariin Marian ilmestyskirkkoon.

Tämä Varkaudessa valmistettu muistomerkki on pystytetty kesällä 1848 pääasiassa Dolgorukin ruhtinassuvun varoilla ”taistelussa lokakuun 15 päivänä 1808 kaatuneelle kenraaliluutnantti M.P. Dolgorukille”. Päiväys on venäläisten käyttämää vanhaa lukua. Venäjän keisari Aleksanteri I pysähtyi täällä kenraaliadjutanttinsa kuolinpaikalla iltapäivällä 27.8.1819.

Virran muistopatsas

Eversti, sittemmin sotamarsalkka Johan August Sandels (1764 - 1831) asui esikuntineen Iijärven länsirannalla Pölkkyinniemellä sijainneessa Fredriksdalin kartanossa 7.-28.10.1808. Vänrikki Tamelanderin tykkipatteri sekä reservinä toimineet Länsipohjan pataljoona ja osa Kajaanin pataljoonaa olivat Koljonvirran taistelun ensimmäisten tuntien aikana täällä esikunnan luona. Eversti Fahlanderin johtaman vastahyökkäyksen onnistuttua Tamelanderin tykit siirrettiin täältä etelään Linnan talon mäelle. Länsipohjan pataljoona ja Kajaanin pataljoonan reserviosa siirtyivät Koljonvirralle jatkamaan tulitaistelua. Sen jälkeen kun Sandelsin prikaatin joukot olivat aamuyöllä 29.10.1808 siirtyneet Koljonvirralta Vieremälle ja Salahmille, asettui Fredriksdalin kartanoon venäläinen kenraali Ilja Ivanovits Aleksejev esikuntineen.

Kun Suomen kenraalikuvernööri Heiden oli antanut iisalmelaisille luvan pystyttää muistomerkki Koljonvirran taistelussa 27.10.1808 kaatuneiden kunniaksi, pystytettiin tämä muistomerkki nykyiselle paikalleen Pölkkyinniemelle 9.5.1885. Paljastusjuhlassa 13.8.1885 muistopatsas luovutettiin Iisalmen kunnan hoidettavaksi. Virran muistopatsasta on sen pystyttämisestä lähtien kutsuttu yleisesti Sandelsin patsaaksi.

Kaatuneiden muistomerkki

Graniittinen muistokivi on pystytetty Koljonvirran taisteluissa 27.10. ja 10.-11.11.1808 kaatuneiden, kentälle haudattujen suomalaisten, ruotsalaisten ja venäläisten sotilaiden muistolle. Muistomerkin lahjoitti Iisalmen Lions Club, ja sen paljastusjuhla pidettiin 1.7.1995.