Iisalmen kulttuurikeskus uudistuu

Tälle sivulle kokoamme tietoja Iisalmen kulttuurikeskuksen uudistuksesta ja sen vaiheista. Löydät sivulta kuvia projektin eri vaiheista ja voit seurata ajankohtaista tiedotusta uudistukseen liittyen.

Ajankohtaisia uutisia kulttuurikeskuksen uudistuksesta
Yleisötapahtuma.jpg
22.4.2024

Torstaina 18.4.2024 kirjastolla järjestettävä kuntalaisille avoin työpaja keräsi kulttuurikeskuksen hankkeesta kiinnostuneet saman pöydän ääreen.

PSX_20240111_221401.jpg
31.1.2024

Iisalmen Kulttuurikeskuksen ehdotussuunnitteluvaihe lähti vauhdikkaasti käyntiin torstaina 11.1.2024, kun suunnittelijat ympäri Suomen kokoontuivat Iisalmen Kulttuurikeskukselle tutustumaan taloon.

Kaikki uutiset
Kulttuurikeskus uudistuu -blogi: Mistä tekijöistä esiintymistilojen akustiikka muodostuu?

Kirjoittaja: Mikko Kylliäinen

Iisalmen kulttuurikeskus on yksi vilkkaan kulttuurirakentamisen aikakautena (noin 1970–1990) toteutetuista kohteista. Sen kahden monikäyttöisen salin voi ajatella jatkavan myös Suomessa 1800-luvulla raatihuoneiden ja seurahuoneiden juhlasaleista alkanutta käytäntöä rakentaa paikkakunnan tärkein sali monipuoliseksi esiintymistilaksi.

1800-luvun jälkeen esiintymistilojen suunnittelussa käsitykset hyvästä akustiikasta ja keinoista siihen pääsemiseksi ovat vaihdelleet. Vuosisatojen aikana kokemusperäisesti muotoutunut ja hyväksi havaittuja ratkaisuja toistanut suunnittelukäytäntö tuotti ratkaisuksi kenkälaatikon mallisen salin. Iisalmen kulttuurikeskuksen saleista pienempi, Karl Collan -sali vastaa mittasuhteiltaan tätä rakennustapaa, vaikka arkkitehtuuri onkin modernia.

 

Sopiva kaiunta luo musiikille eloisan soinnin.

Akustisen musiikin esitystilanteessa kuulijan kannalta tärkeitä äänen ominaisuuksia ovat aika, suunta ja voimakkuus. Aikaan liittyy pisimpään äänen käyttäytymistä tilassa kuvaamaan käytetty mittaluku, jälkikaiunta-aika. Se kertoo, kuinka kauan kuluu äänen vaimenemiseen, kun äänilähde äkkiä lopettaa toimintansa. Sopiva kaiunta luo musiikille eloisan soinnin, kun taas täysin kaiuttomassa tilassa soinnista tulee lattea. Jälkikaiunta-aikaan vaikuttavat tilavuus ja ääntä vaimentavat pinnat. Musiikkitilassa ääntä vaimentavana pintana ovat yleensä vain katsomo ja yleisö. Riittävän kaiunnan synnyttämiseksi voidaan paikkamäärän perusteella määritellä sopiva tilavuus.

Aikaan liittyy monia muitakin kuulijan kokemukseen vaikuttavia tekijöitä. Musiikkiin voidaan säveltää nopeita juoksutuksia ja kuviointeja, joiden kuuleminen sellaisina kuin säveltäjä on ajatellut, on toivottavaa. Tämä on mahdollista silloin, kun katsomoon saadaan riittävästi varhaista äänienergiaa. Aikaan liittyy myös kaiku, joka tarkoittaa saman äänen kuulemista kahdesti tai useamman kerran, jolloin puhutaan tärykaiusta. Tällöin ääni havaitaan kuuntelupisteeseen muuten saapuneeseen ääneen nähden myöhään. Kaikuilmiöt eivät ole toivottavia ja niiden välttäminen on yksi osa esiintymistilan akustiikkasuunnittelusta.

Kaiku voi olla kuulijan kannalta häiritsevä myös siksi, että se kuuluu erikoisesta suunnasta. Kuulijan saaman kuulokuvan kannalta äänen suunnalla on muutenkin merkitystä. Kun riittävä määrä äänienergiasta saapuu sivusuunnasta, kuulija kokee olevansa musiikin ympäröimänä. Esiintymistilan tilavuus, vaimentavat pinnat ja tilan muoto vaikuttavat siihen, kuinka voimakas ääni kuuntelupisteessä on.

 

Eino Säisä -sali on musiikkitilana viuhkan ja kenkälaatikon yhdistelmä.

Kenkälaatikon muotoisessa musiikkitilassa on se etu, että edellä mainitut ilmiöt luonnostaan muodostuvat optimaalisiksi, kun tilavuus on oikea eikä haitallisia kaikuja esiinny. 1900-luvulla kokeiltiin muitakin salien pohjamuotoja, kuten viuhkaa (esim. Finlandia-talo) ja viinitarhaa (Helsingin Musiikkitalo). Ennen pitkää nämä muodot havaittiin kenkälaatikkoon verrattuna monin tavoin ongelmallisiksi soinnin, kaiunnan ja ympäröivyyden suhteen. Viime vuosikymmeninä on suureksi osaksi palattu kenkälaatikkomuotoon.

Iisalmen kulttuurikeskuksen Eino Säisä -sali on musiikkitilana viuhkan ja kenkälaatikon yhdistelmä. Salin etuosassa seinät ovat vinot ja takaosassa suorat. Myös orkesterikatos alkuperäisessä muodossaan sivuseinineen on jatkanut viuhkan muotoa näyttämölle saakka. Oletettavasti tämä suunnitteluratkaisu on perustunut aikanaan monikäyttöisyyteen ja erityisesti siihen, että teatteriesityksissä yleisö on saatu lähemmäksi näyttämöä kuin kapeammassa ja pidemmässä kenkälaatikon mallisessa salissa olisi ollut mahdollista.

Kenkälaatikko esiintymistilan mallina perustui pitkän ajan kuluessa syntyneeseen kokemukseen. Kokemus sekä erilaisten tilojen suunnittelusta että akustiikan asiantuntijan omat havainnot olemassa olevasta tilasta ovat edelleen tärkeä osa suunnittelua. Kokenut akustiikkasuunnittelija voi kuulohavaintojensa perusteella arvioida jälkikaiunta-aikaa kohtalaisella tarkkuudella ja tehdä muutenkin havaintoja.

 

Kuuntelukokemusten perusteella Eino Säisä -sali on kuulijalle akustisesti hyvä sali.

A-Insinöörit toimii Iisalmen kulttuurikeskuksen peruskorjaushankkeessa akustiikkasuunnittelijana sekä av- ja esitystekniikan suunnittelijana. Olemme kerryttäneet kulttuurikeskuksen tiloista kokemuksia kuuntelemalla musiikkiopiston opettajien järjestämänä erilaisten kokoonpanojen soittoa kummassakin salissa. Minulle järjestyi myös mahdollisuus kuunnella Radion sinfoniaorkesterin konsertti huhtikuussa Eino Säisä -salissa. Tällaisissa tilanteissa tapanani on vaihtaa väliajan jälkeen paikkaa, jolloin mahdolliset erot kuulokuvassa tulevat esiin. Kuuntelukokemusten perusteella Eino Säisä -sali on kuulijalle akustisesti hyvä sali.

Kuuntelu tuottaa arvokasta tietoa tilan ominaisuuksista, mutta se on subjektiivista. Kuuntelemalla ei saada objektiivista, fysikaalisesti määriteltävää tietoa salin ominaisuuksista tai siitä, mihin ominaisuudet perustuvat. Siksi molemmissa saleissa on tehty myös akustisia mittauksia. Mittasimme esimerkiksi jälkikaiunta-ajan. Koska kumpikin sali on monikäyttöinen, niissä on muunneltava akustiikka, jolla kaiuntaa voidaan säädellä eri käyttötarkoituksia vastaavaksi. Salien akustiset ominaisuudet mitattiin kaikissa muuntelutilanteissa, jolloin saatiin selville kaiunnan vaihteluväli.

 

”Käydessämme Iisalmen kulttuurikeskuksessa olemme joka kerralla ihailleet sitä, kuinka vilkkaassa käytössä rakennus on.”

 

Aiemmin on todettu, että tärkeitä ääneen liittyviä tekijöitä kuulijan kannalta ovat voimakkuus, suunta ja aika. Teimme mittaustulosten perusteella saleista ja eri mittauspisteistä tila-aika-analyysit, joiden tulokset voidaan visualisoida havainnollisesti. Analyysien tuottamia kuvioita on niiden tyypillisen muodon johdosta ruvettu akustiikkasuunnittelijoiden puheessa kutsumaan äänisiileiksi (kuva). Äänisiilien punaiset piikit osoittavat suoraan äänilähteestä kuuntelupisteeseen tulevan äänen sekä ensimmäiset heijastukset viiden millisekunnin kuluessa. Kun aika etenee, ääntä saapuu kuuntelupisteeseen heijastuksina muista pinnoista ja kun kaksi sekuntia on kulunut, sitä saapuu lopulta jokseenkin joka suunnasta.

Käydessämme Iisalmen kulttuurikeskuksessa olemme joka kerralla ihailleet sitä, kuinka vilkkaassa käytössä rakennus on. Akustiikka- ja esitystekniikan suunnittelijoina meillä on ilo saada olla suunnittelemassa talon peruskorjausta ja tilojen kehittämistä yhdessä innokkaan ja kokeneen suunnitteluryhmän kanssa.

Kuva äänisiilistä.png

Kulttuurikeskus uudistuu -blogi: Korjausrakentamisen monet haasteet

Kirjoittaja: Pasi Nuutinen

Paloturvallisuussuunnittelijan työssä korostuvat tapauskohtainen harkinta sekä rakennustekniikan ja säädösten tuntemus.

Iisalmen kulttuurikeskuksen peruskorjaus- ja uudistamishankkeen paloturvallisuussuunnittelusta vastaa Suomen ja maailman suurin paloturvallisuusalan toimija, Jensen Hughes. Paloturvallisuussuunnittelulla on keskeinen rooli kulttuurikeskuksen turvallisuuden ja toiminnallisuuden varmistamisessa samalla kun keskuksen modernisoinnin ja historian säilyttämisen välisiä tarpeita pyritään tasapainottamaan.

Iisalmen kulttuurikeskus ei ainoastaan ole merkittävä kulttuuri-instituutti, vaan myös kaupungin identiteettiä ja luonnetta korostava maamerkki. Se on vakiinnuttanut erityisen paikkansa paikallisten sydämissä ja houkuttelee kulttuurin harrastajia matkakohteena myös muualta. Näin ollen keskuksen kulttuuriperinnön ja arvon täydellinen säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää. Jensen Hughes tukee tätä tavoitetta toteuttamalla yhdessä arkkitehtisuunnittelun kanssa paloturvallisuusratkaisuja, jotka tukevat rakennuksen alkuperäistä arkkitehtuuria ja täydentävät sen nykyistä turvallisuustasoa. Nämä ratkaisut modernisoivat olemassa olevia rakenteita ja paloturvallisuustekniikkaa, mukauttaen ne samalla tilojen käyttötarkoituksen muutoksiin.

Yhteistyössä muiden suunnittelijoiden ja paikallisten viranomaisten kanssa Jensen Hughesin asiantuntijat varmistavat, että kaikki olennaiset ongelmakohdat huomioidaan parhaalla mahdollisella tavalla ja että tehtävät muutokset tukevat myös hankkeen alkuperäisiä tavoitteita.  Lisäksi asiantuntijat sovittavat muutokset yhteen muiden suunnittelualojen kanssa huolehtien samalla alkuperäisen turvallisuustason säilymisestä ja tarpeenmukaisesta parantamisesta. Paloturvallisuussuunnittelijan osallistuminen suunnitteluprosessiin jo alkuvaiheessa onkin olennaisen tärkeää, jotta olennaiset palotekniset periaatteet saadaan osaksi kokonaissuunnittelua jo hanke- ja ehdotussuunnittelusta alkaen. Tällä taataan se, että valitut suunnitteluideat ja -aihiot ovat kehityskelpoisia myös paloturvallisuuden näkökulmasta. Erityistä huomiota Jensen Hughes on kiinnittänyt sisäpihan kattamiseen ja luonnonvalon ulottamiseen kellarikerrokseen, tilojen käyttötarkoitusten muutoksiin sekä pelastustoiminnan toimintaedellytysten parantamiseen kellarikerroksessa.

Jensen Hughesin paloturvallisuusasiantuntemuksen ohjaamana Iisalmen kulttuurikeskuksen peruskorjaus- ja uudistushankkeessa parannetaan rakennuksen turvallisuutta ja toiminnallisuutta nuorentaen samalla kulttuurimaisemaa ja säilyttämällä sen perinnön myös tuleville sukupolville.

Kulttuurikeskus_2.jpg

Tietoa uudistuksesta ja sen etenemisestä

Kulttuurikeskuksen hanke etenee!

Tekninen lautakunta on hyväksynyt Iisalmen Kulttuurikeskuksen suunnittelijavalinnat 15.11.2023 pidetyssä kokouksessa ja suunnittelijoiksi projektiin on valittu seuraavat yritykset:

  • Pääsuunnittelu: MUUAN Oy
  • Arkkitehtisuunnittelu: MUUAN Oy
  • Sisustussuunnittelu: LPR-Arkkitehdit Oy
  • Rakennesuunnittelu: Ideastructura Oy
  • LVIA-suunnittelu: Insinööritoimisto Saniplan Oy
  • Sähkösuunnittelu: LT-Suunnittelu Oy
  • Audiovisuaalinen, esitystekninen ja akustinen suunnittelu: A-Insinöörit Suunnittelu Oy
  • Palotekninensuunnittelu: Jensen Hughes Finland Oy
  • Tietomallikoordinaattori: Sweco Finland Oy

Tekninen lautakunta on hyväksynyt kaavoituksen 15.11.2023 kokouksessa esittelemän AK 385 Kirkkoaukio ja Kulttuurikeskus asemakaavamuutos luonnoksen ja asettanut sen nähtäville sekä lausuntopyynnölle. Luonnos on nähtävillä Iisalmen Kaupungintalolla 27.11.-29.12.2023 sekä internetsivuilla www.iisalmi.fi/ak385

Kaavaluonnoksen esittely- ja keskustelutilaisuus osallisille ja asiasta kiinnostuneille järjestettiin Kaupungintalon kahviossa torstaina 7.12.2023.

Hankkeen alustava aikataulu:

Hankesuunnitelman hyväksyntä 4/2023
Rakennussuunnittelun kilpailutus 5–6/2023
Suunnittelijoiden valinta 8/2023
Suunnittelun aloitus 10/2023
Yleissuunnitelmien hyväksyntä 10/2024
Suunnitelmat valmiit 1/2025
Urakkakilpailutus 2–3/2025
Urakoitsijoiden valinta 4/2025
Rakentaminen alkaa 6/2025
Rakentaminen päättyy 11/2027
Kalustaminen 12/2027
Käyttöönotto 1/2028

Rakennuksen käyttö on muuttunut rakennuksen valmistumisen jälkeen ja talotekniset järjestelmät erityisesti ilmanvaihdon osalta eivät enää vastaa nykyistä käyttötarvetta. Tekniset järjestelmät ovat pääosin elinkaarensa lopussa. Julkisivujen laatoitukset irtoavat paikoitellen eikä vastaavia laattoja enää valmisteta. Lisäksi kulttuurikeskuksen sisäilmaongelmat ovat puhuttaneet niin työntekijöiden kuin muidenkin tilojen käyttäjien keskuudessa. Sisäilmaongelmia on pyritty erinäisin toimenpitein parantamaan vuosien saatossa, mutta hankesuunnittelun yhteydessä tehtyjen kuntokartoitusten sekä kosteus- ja sisäilmatutkimusten mukaan kulttuurikeskuksen rakenteet ja järjestelmät vaativat mittavaa peruskorjausta.

Tilojen käyttäjille on ennen hankesuunnitelman laatimista ja hankesuunnitelman aikana tehty käyttäjäkyselyitä ja tarveselvityksiä. Käyttäjät tarvitsevat monikäyttöisiä ja muunneltavia yhteiskäyttöisiä tiloja. Tiloja voidaan myös vuokrata yhdistysten käyttöön sopivina aikoina. Musiikkitilojen osalta esitetään tilojen huonekoon suurentamista ja myöhemmin käyttöön otettujen musiikkitilojen keskittämistä rakennuksen toiseen kerrokseen. Tilojen rakenteet uusitaan, koska rakenteiden ääneneristykset eivät vastaa nykyistä tarvetta. Kuvataidekoulu, kansalais- ja musiikkiopiston tilojen yhteiskäyttö on myös mahdollista esim. kokoustilakäytössä tai harrastekäytössä, lukujärjestyksen puitteissa.

Rakennuksen sisäpihan ottaminen käyttöön ja tähän muodostettava monikäyttötila parantaa oleellisesti rakennuksen monikäyttöisyyttä. Monikäyttötila voi olla eri käyttäjien käytössä ja myös vuokrattavissa ulkopuolisille toimijoille tilaisuuksien järjestämiseen. Rakennuksen uudistukset mahdollistavat entistä yhteisöllisemmän toimintaympäristön.

Hankkeen tavoitteena on elinkaariedullisten ratkaisujen käyttö ja rakennuksen energiakulutuksen minimointi sekä hiilijalanjäljen pienentäminen ohjaamalla käyttöä ja rakentamista energiatehokkuutta parantavin toimin ja lisäämällä kierrätystä. Muita tavoitteita ovat työtilojen terveellisyyden ja turvallisuuden lisääminen sekä tilojen tehokkaan ja joustavan käytön lisääminen eri käyttäjäryhmien kesken sekä esteettömyyden parantaminen.

Iisalmen kulttuurikeskus on kaupungin tapahtumien sydän. Kulttuurikeskuksessa vierailee vuodessa 300 000–320 000 kävijää ja talo on monella tavalla yksi kaupungin lippulaiva ja käyntikortti. Kulttuurikeskuksen tapahtumissa käydään myös koko Ylä-Savon alueelta, osin kauempaakin. Konserttipaikkana talo on merkittävä, ja ohjelmatoimistot ovat isoja asiakkaita. Iisalmessa ei ole toista isoa sisäkonserttien pitopaikkaa.

Myös paikalliset teatterit esiintyvät talossa ja sen salit toimivat lähikoulujen juhlasaleina. Erilaisia tapahtumia järjestetään tiloissa vuodessa n. 700. Taloa käyttävät vierailijat, matkailijat, artistit ja ohjelmatoimistot, taiteilijat, sekä ennen kaikkea kaupunkilaiset. Kulttuurikeskus sijaitsee usean koulun läheisyydessä ja talo onkin koululaisille tärkeä ajanviettopaikka. Koululaiset osallistuvat myös erilaisiin tapahtumiin kulttuurikeskuksessa kulttuurikasvatussuunnitelman mukaisesti. Kulttuurikeskus on monella tapaa monitoimitalo, jossa toimivat kulttuuripalveluiden lisäksi kirjasto, kansalais- ja musiikkiopisto, kuvataidekoulu, Luontomuseo sekä Snellman-kesäyliopisto. Talossa työskentelee reilu 40 henkeä. Lisäksi tiloissa on vuokralla yksi yrittäjä ravintolatoiminnassa.

Talossa on kaksi isoa konserttisalia: Eino Säisä -sali, jossa on nouseva katsomo ja 470 paikkaa, sekä Karl Collan -sali, jossa on tasokatsomo ja istumapaikat max. 200 hengelle. Lippuja konsertteihin ja teatteriesityksiin myydään vuositasolla noin 5000–6000 kappaletta. Talossa on myös kaksi näyttelytilaa, pienempi tila talon keskusaulassa ja isompi alakerrassa.

Kulttuurikeskus sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa kulttuuriympäristössä (RKY) eli Kirkkopuiston laidalla. Kulttuurikeskus on rakennettu vuoden 1980 julkisen arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen perustalle, jonka tekijänä olivat arkkitehti Pekka Pitkänen pääavustajanaan arkkitehti Matti Takala. Rakennustyö aloitettiin vuonna 1986 ja rakennus valmistui heinäkuussa 1989.

Kulttuurikeskuksen hankesuunnittelun esittelytilaisuudessa 11.1. esitetyt kysymykset ja vastaukset

Sähköpostilla saapuneet kysymykset:

 

1. Onko kulttuurikeskuksen keramiikkaluokkaan tulossa uudistusta? Keramiikkaharrastus on yhä suositumpaa vuosi vuodelta. Luokkahuone tarvitsisi paremman ilman laadun ja enemmän tilaa töille sekä työskentelylle.

Vastaus: Ilmanvaihtotekniikka ja sähköt päivitetään koko rakennukseen, jolloin myös luokkien ilmanlaatu paranee. Myös sisäilman laatuun vaikuttavia korjauksia tullaan tekemään. Itse keramiikkaluokka tulee alustavien suunnitelmien mukaan säilymään entisellä paikallaan, joskin varastotilaa tullaan lisäämään töiden säilytystä ajatellen.

 

2. Nyt kun Kulttuurikeskuksemme peruskorjauksen aloitus lähenee, haluan esittää kysymyksen/näkemykseni koskien rakennuksen ulkoasua. Rakennus on ulkoarkkitehtuuriltaan erittäin edustava, Kirkkopuistoa ja koko kaupunkikuvaa kohottava. Tuo uljaus korostuu juuri rakennuksen valkeasta värityksestä. Se on kuin uljas lippulaiva kerrostalomeressä. Väritystä ja koko arkkitehtuuria nostattaa Riista- ja Päiviönkadun puolen uljaat puut, mitä ne nimeltään ovat, en tiedä. Toivon saavani tietää, miten suunnitelmissa on huomioitu rakennuksen ulkoasu.

Vastaus: Rakennuksen ulkoasu pyritään säilyttämään lähes ennallaan. Laatoitetut julkisivujen kuorielementit vaihdetaan uuteen uritettuun hiottuun valkobetonielementtiin kuitenkin niin, että julkisivulle ominainen elementtijako pyritään säilyttämään uudessa verhouksessa. Rapatut julkisivut korjataan tai tarvittaessa uusitaan. Rakennuksen valkoinen ulkoasu tulee säilymään.
Suurin muutos rakennuksen ulkoasussa tulee olemaan keskipihan kattaminen sekä katolla olevan teknisentilan laajennus. Tämä on suunniteltu niin, että rakennuksen katunäkymät ja kaupunkikuva säilyy lähes ennallaan. Mainitut uljaat puut Riista- ja Päiviönkadun puolella ovat Pylväshaapoja, Populus tremula `Erecta` ja ne myös tullaan säilyttämään omalla paikallaan.

 

3. Ikääntyvänä kuntalaisena toivon, että meidän ikääntyvien iso joukko huomioitaisiin jo suunnitteluvaiheessa. Esteetön kulkeminen lienee itsestään selvyys. Myös erilaisten apuvälineiden käyttö huomioitaisiin. Esim. näkö-, kuulo- ja liikuntarajoitteiset ihmiset. Toivon myös, että ikääntyville tulisi mahdollisuus käyttää atk-laitteita ja saada digineuvontaa tuetusti omassa rauhassaan, tietoturva huomioiden. Tuo katettu ulkoilma terassi/kahvila mielestäni on kannatettava juttu. Se ehkä toisi iisalmelaisten arkeen kivaa yhteisöllisyyttä. Kiitos kattavasta kuntalaisille suunnatusta esityksestä ja mahdollisuudesta esittää mielipiteitä jo tässä vaiheessa.

Vastaus: Esteettömyyttä tullaan korjaustöiden yhteydessä parantamaan. Toive ikääntyvien atk-palveluista ja digineuvonnasta kirjataan ylös jatkosuunnittelua silmällä pitäen.


4. Miten Iisalmen kulttuurikeskuksen peruskorjaus- ja uudishankkeessa turvataan kävijöiden esteetön pääsy kaikkiin opinto- ja kulttuuritiloihin? Nyt esimerkiksi pohjakerroksessa sijaitsevaan käsityöluokkaan on kuljettava rappusia pitkin, mikä vaikeuttaa tai jopa estää esimerkiksi ikäihmisten ja liikuntavammaisten pääsyn harrastamaan. Tuleeko uudistettuun kulttuurikeskukseen hissejä kävijöille?

Vastaus: Kyllä, uudistuvaan Kulttuurikeskukseen on suunniteltu hissi, joka on keskeisellä paikalla rakennusta ja näin edesauttaa kävijöille esteettömän liikkumisen rakennuksen kaikissa kerroksissa.

5. Savonetin vertaisohjaajana senioreille haluaisin tuoda esille ajatuksen rauhallisesta ja hiljaisestakin (ettei äänet kuulu läpi) tilasta digiohjaukseen soveltuen. Nyt käytössämme oleva monitoimitila Laine on liian avara ja äänet kuuluvat alakertaan, joka häiritsee ohjausta eikä ole ohjattavan yksityisyyden kannalta hyvä asia. Yksityisyyden suojaa pitäisi olla, koska ohjaamme esim. pankkiasioissa. Nyt joudumme hätistelemään pois tilasta myös koululaisia, jotka tulevat sinne ohjauksen aikana tekemään omia juttujaan, eikä se tunnu kivalta, koska kaikkien oikeus käyttää kirjaston tiloja on tarpeen. Tila ei saa olla mikään atk-luokan tapainen, sillä ohjattavat kokivat alakerran atk-luokan koneineen pelottavana, muutenhan se oli hyvä ja rauhallinen paikka ohjata. Ohjattavilla on kuitenkin omat laitteet mukana, joten tarvitsemme harvoin tilassa olevia laitteita. Toiveena olisi esim. noin 15–20 henkilöä vetävä tila, jonne olisi helppo tulla esim. pyörätuolilla tai muulla apuvälineellä liikkuvat ja se soveltuisi erinomaisesti digipalvelujen käytön ohjaukseen eri ikäisille.

Vastaus: Kiitos, kirjaamme toiveen ylös jatkosuunnittelua varten. Kulttuurikeskuksen hankesuunnittelussa tiloja on jo alustavasti muokattu niin, että niiden käyttö olisi mahdollisimman monipuolista ja että samoja tiloja voisi hyödyntää monet erilaiset ryhmät ja käyttäjät. Myös esteettömyyttä on pyritty parantamanaan muun muassa lisäämällä rakennukseen uusi hissi keskeiselle paikalle.

6. Tietokoneiden käyttäjänä toivon, että niiden paikka voidaan tarvittaessa erottaa esim. lasiovilla muusta tilasta. Läpikulku on häiritsevää ja yksityisyyden suoja on vaarassa. Käyttäjien tulisi voida rauhassa keskittyä asioimaan koneilla ilman pelkoa omien tietojen ja asiointien leviämisestä ohikulkijoille.

Vastaus: Kiitos, kirjaamme toiveen ylös. Jatkosuunnittelussa selvitämme, kuinka voisimme parantaa tietokoneilla asioivien yksityisyyttä.

7. Uuteen kirjastoon olisi toivottavaa saada aivan erillinen oma huonetila pöytätietokoneille, 6–10 tietokoneelle. Tilaan käynti voisi tapahtua samaan tapaan kuin nykyään lehtilukusaliin kulkuluvalla. Nykyään monitoimitiloissa lehtilukusalissa ja yläkerran monitoimitilassa koneiden käytössä on monenlaisia häiriötekijöitä kuten kovaa ääntä, liikkumista, lainaamista, lehtien lukemista...yksityisyyttä puuttuu vaikkapa pankkitilin käyttöön koneilla.

Vastaus: Nykyistä kirjastoa ei oikein rakenteellisesti voi laajentaa, jotta sinne voisi lisätä ylimääräistä tietokonetilaa, mutta kirjaamme tarpeen ylös ja jatkosuunnittelussa tutkimme, kuinka atk-työskentelyä sekä siihen liittyvää yksityisyyttä voitaisiin rakennuksessa parantaa.

8. Onko mahdollista, että sinänsä hyvin tarpeellista kulttuurikeskuksen remonttia nopeutettaisiin tai edes jaksotettaisiin niin, että se ainakin lämpiön/ aulan sekä Säisä ja Collan-salien osalta olisi valmis jo 2027 keväällä?
On nimittäin mahdollista, että Iisalmen Evl- seurakunta ja Iisalmen kaupunki yhdessä hakevat Herättäjäjuhlia v. 2027, jotka pidettäisiin Kirkkopuistossa Pyhän Ristin kirkon alueella. Kulttuurikeskuksella olisi tärkeä rooli yhtenä juhlan keskuspaikkana tapahtuman moninaiseen tilaisuuksien takia. Kolmipäiväinen juhla kokoaa vieraita ympäri Suomea n. 25 000–30 000 kävijää. Sillä on suuri merkitys koko aluetaloudelle.

Vastaus: Alustavan aikataulun hankkeelle ovat laatineet osaavat suunnittelijamme. Kulttuurikeskuksen peruskorjaus ja uudistaminen on hyvin laaja ja vaativa hanke, mikä vaatii riittävästi suunnitteluaikaa sekä ammattitaitoista ja huolella toteutettua työskentelyä. Jotta pääsemme tavoitteeseemme terveelliseksi ja turvalliseksi uudistetusta Kulttuurikeskuksesta, ei aikataulun kanssa voi liiaksi kiirehtiä. Kunnalliselle monivaiheiselle päätöksenteolle pitää myös varata oma aikansa. Aikataulu tarkentuu hankkeen edetessä.

 

9. Kuuntelin keskiviikkona esityksiä Iisalmen Kulttuuritalon tulevan remontin suunnitelmista. Neljä vuotta Iisalmessa asuneena veronmaksajana voin sanoa, että käyttämäni palvelut ovat ruokaostokset pois lukien pääsääntöisesti kulttuuritalon palveluja – kirjaston, konserttisalin, Venny näyttelytilan ja myös siellä toimivan Iisalmen kameraseuran tarjontaa.
Iisalmen väki ikääntyy 2020-luvulla voimakkaasti ja digivertaisohjaajan roolissa olen saanut tuntumaa seniorien todellisuuteen – kaikki asiat on hoidettava verkossa, olipa tarvittavia välineitä tai ei, osasipa tai ei.
Kulttuuritalo olisi mainio paikka tarjota myös ikääntyvien veronmaksajien käyttöön ajantasaiset, tietoturvalliset tilat ja atk-laitteet hoitaa omat asiat netissä, ellei kotona siihen ole mahdollisuutta. Virastot eivät tätä palvelua tarjoa. Kulttuuritalon laajentuvat aukioloajat – myös illat ja viikonloput – antaisivat tähän hyvä mahdollisuudet.
Kulttuuritoiminta näyttelyineen on kuntien lakisääteinen tehtävä. Venny näyttelytila tarjoaa hyvät puitteet näyttelyille. Suunnitelmassa tila on muuntumassa monitoimitilaksi, näyttelyn ripustusmahdollisuudet on suunniteltu vähän sinne sun tänne, käytävien varrelle. Kokonaisuus hajoaa. Ehkä nykyistä lattiapinta-alaa voisi hieman supistaa, mutta kuitenkin kevyiden väliseinien avulla olisi mahdollista tarjota kuvataiteelle selkeä tila. Mikään ei estä järjestämästä tilassa muutakin toimintaa. Nuorisotaloksi kultista ei kannattaisi muuntaa.
Iisalmen kameraseuran tiloja ei esityksessä näkynyt – oliko se minun tulkintavirheeni vai jokin suunnittelun työtapaturma? Seura on merkittävä kulttuuritoimija, järjestää kaupunkilaisille vuosittain useita näyttelyitä. Toivottavasti käytte asiaa läpi kameraseuran johdon kanssa ja seuran toiminta voisi siellä jatkua asiallisissa tiloissa.

Vastaus: Hei, kiitos palautteesta, kirjaamme toiveet ylös jatkosuunnittelua varten. Tulemme tutkimaan, kuinka Kulttuurikeskus voisi vastata senioreiden tarpeeseen turvallisista, rauhallisista ja esteettömistä atk-tiloista. Jatkossa kun suunnitelmat tarkentuvat, tulemme myös selvittämään uuden monitoimitilan käyttöä yhdessä taide- ja kulttuurialan ammattilaisten kanssa - kuinka saisimme tilan muuntumaan mahdollisimman hyväksi ja toimivaksi näyttelytilaksi.
Kameraseuran tiloja on hankesuunnittelun yhteydessä tutkittu ja selvitysten mukaan tilojen käyttö ei ole niin aktiivista, että niitä ainakaan nykyisessä mittakaavassa kannattaisi säilyttää rakennuksessa. Juhani Ahon koululla on pimiö, mitä voi myös ulkopuoliset vuokrata edulliseen hintaan. Tämän vuoksi ainakin pimiötiloista oltaisiin luopumassa.
Toki asiasta tullaan vielä jatkossa neuvottelemaan ja tarvetta selvittämään.

10. Tuleeko uudistuksessa heti vesikattoon sellaiset rakenteet, etteivät tiirat heti ensimmäisenä kesänä ole uhkaamassa uudistuneessa kulttuurikeskuksessa asioivia?

Vastaus: Asiaa selvitetään jatkosuunnittelussa.


11. Esittelytilaisuudessa ison talon seinät vaikuttivat hailakan vaaleilta, eikö voisi olla siellä täällä jokin seinälaatta, jossa voisi olla väriä, kuvaa, tekstiä…

Vastaus: Rakennus on arkkitehtonisesti merkittävä ja se sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa kulttuuriympäristössä. Tämän vuoksi julkisivuja tulee suojella, eikä niiden sävyä tule muuttaa.

12. Kun kokonaisen korttelin kokoinen talo menee remonttiin, tulee varmaan jotain liikennejärjestelyjä, kun naapurissa on iso koulu ja kela...tuleeko mahdollisesti jokin korttelin katuväli suljettavaksi?

Vastaus: Se on totta, että rakennus on suuri ja sen remontti varmasti tulee vaikuttamaan myös ympäristöön. Jatkosuunnittelussa selviää myös mahdolliset hankkeen aiheuttamat liikennejärjestelyt – näistä ilmoitamme hyvissä ajoin kaupunkilaisille.

13. Palautteemme koskee keramiikkaluokan sekä Iisalmen lasten ja nuorten kuvataidekoulun tiloja.

Keramiikkaluokka:
- tilat eivät vastaa tarkoitustaan, tilat ovat ahtaat ja sopimattomat
- töiden säilyttäminen töiden valmistuksen aikana on huonosti huomioitu
- teosten valmistumisprosessi kestää jopa useita kuukausia, töitä on särkynyt ja vioittunut ahtauksen takia - lisätilan tarve on huutava
- uunihuone on ahdas ja tila ei vastaa työsuojelulainsäädäntöä, myös uunihuoneesta puuttuu asianmukaiset säilytystilat
- valaistus on surkea, ikkunaton, liian matala tila
- tila on alun perin suunniteltu ja tehty varastoksi
- materiaalien säilytystilat ovat riittämättömät
- tiloihin olisi hyvä saada luonnonvaloa
- viikoittaisia kursseja on tällä hetkellä neljä ja lisäksi viikonloppukursseja, osallistujia olisi useampaankin kurssiin mutta tilat eivät suo tälle mahdollisuutta
- tiloja käyttää myös mm. lasityökurssi
Kuvataidekoulu:
- lasten- ja nuorten kuvataidekoululle ei ole osoitettu omaa tilaa
- yli sata lasta tarvitsevat omia tiloja sekä tarpeeksi laajoja työskentely- ja tarvikkeiden säilytystiloja
- taiteiden harrastaminen vaatii luonnonvaloa, oli kyse keramiikasta tai kuvataiteesta
Tämäkö on se Iisalmen ihme! Jos haluamme, että iisalmelaiset aikuiset ja lapset voivat harrastaa sopivissa ja inhimillisistä olosuhteista, tilojen olisi oltava tarkoituksen mukaisia. Myös kalustus ja ilmastointi on huomioitava käytön mukaan. Keramiikkaan on saatava korkean polton olosuhteet.

Vastaus: Kiitos palautteesta, nämä kirjataan ylös jatkosuunnittelua varten. On hyvä muistaa, että hankesuunnittelu on vielä karkea ja jossain määrin suurpiirteinen vaihe, missä rakennuksen mahdollisuuksia ja kustannuksia kartoitetaan alustavalla tasolla. Kyseessä ei ole siis lopullinen suunnitelma, vaan hankesuunnittelun jälkeen suunnitelmia aletaan viedä eteenpäin ja niitä tullaan tarkentamaan.
Keramiikkatilat sijaitsevat nyt rakennuksen kellarissa ja suunnittelijoilla on tiedossa mm. tilan ahtaus. Tilojen siirto muihin kerroksiin olisi haastavaa muun muassa painavien keramiikkauunien vuoksi. Nyt suunnitelmissa keramiikkatiloille on suunnitteilla esimerkiksi lisää varastointi tilaa. Myös uunihuoneen laajennusta tutkitaan.
Vaikka kellariin ei ole saatavilla luonnonvaloa, tullaan rakennuksen tekniikkaa uusittaessa päivittämään myös tilojen valaistus. Nykyvalaistuksella tilan viihtyisyyttä ja toimivuutta voidaan huomattavasti parantaa. Lisäksi ilmanvaihto tullaan uusimaan kokonaan, jolloin tilan sisäilma parantuu.
Näitäkin tiloja tullaan suunnittelun edetessä vielä tarkastelemaan tarkemmin ja tilojen käyttäjien toiveita ja tarpeita tullaan kuulemaan suunnittelu tueksi.


14. Iisalmen lasten ja nuorten kuvataidekoulussa on yli 100 oppilasta iältään 4-15vuotta. Meillä toimii 12 ryhmää ja meitä opettajia on kolme. Toimintamme on jaettu kahteen luokkaan ja opetus meillä tapahtuu klo 15.15–18.45 välisenä aikana. Oppilastyöt säilytämme omissa tiloissamme syksystä kevääseen, ja oppilaat saavat työt mukaansa vasta koulumme kevätnäyttelyn jälkeen. Taide ei aina tapahdu A4 kokoisella arkilla vaan se vaatii tilaa ympärilleen toteutuakseen. Meillä piirretään, maalataan, tehdään grafiikkaa ja veistoksia kaikesta mahdollisesta materiaalista. Toivoisin, että nämä asiat huomioidaan, kun uusia tiloja suunnitellaan. Kuvataidekoulu tarvitsee valoisat tilat, joissa on hyvin tilaa tehdä taidetta, säilyttää materiaalit sekä oppilaiden teokset.

Vastaus: Kiitos palautteesta, nämä kirjataan ylös jatkosuunnittelua varten. Myös kuvataidekoulun tiloja tullaan suunnittelun edetessä tarkastelemaan ja käyttäjien toiveet pyritään mahdollisuuksien mukaan huomioimaan Kulttuurikeskuksen hankkeen edetessä.

Esitystilaisuudessa esitetyt kysymykset:

 

1. Onko Iisalmen kaupungilla ollut hankesuunnittelussa mahdollisuus tehdä omia ratkaisuja ja esittää tarpeita kiinteistön osalta, niin että tahtotila on kaupungin tahtotila, eikä arkkitehdin määräämä?

Vastaus: Suunnitelmaa on viety läpi tilaajalähtöisesti ja projektissa on kuultu paljon käyttäjiä, kuten opistoja, kirjaston väkeä, seuroja ym. Rakennus itse sijaitsee rakennushistoriallisesti merkittävässä ympäristössä, minkä vuoksi rakennuksen ulkoasua pyritään suojelemaan ja säilyttämään mahdollisimman ennallaan.

 

2. Onko viemärin sukituksesta kuinka pitkiä kokemuksia sen kestävyydestä, eli onko sukitus hyvä vaihtoehto kellariin?

Vastaus: Viemäreiden sukitus on kohtalaisen uusi menetelmä, mistä ei vielä ole kertynyt pitkän linjan tietoa. Kulttuurikeskuksen kohdalla kellarissa sijaitsee iso arkistotila, minkä materiaalin siirtäminen väistötilaan on mittava työ. Tämän vuoksi sukitus olisi toteutuessaan huomattavasti käytännöllisempi ratkaisu kuin lähteä etsimään uusia arkistotiloja. Toki mitään täysin lukkoon lyötyä ei vielä ole päätetty, eli tilannetta katsotaan suunnittelun tarkentuessa. Jos sukitus nähdään liian suurena riskinä, niin tällöin arkisto siirretään väistötiloihin ja viemärit uusitaan perinteisin menetelmin. Hyvästä työnlaadusta emme tingi.

 

3. Onko väistötiloja vielä mietitty? Onko Iisalmessa muita paikkoja, missä voi järjestää esimerkiksi suurempia konsertteja?

Vastaus: Kyllä, väistötila-asioita on mietitty ja meillä on erillinen alustava väistötilasuunnitelma olemassa. Opistoilta sekä kulttuuri- ja kirjastopuolelta on kerätty listaa tarvittavista tiloista ja tilojen tarpeista. Pyritään käyttämään kaupungin omia kiinteistöjä, kouluja ym. ja tarvittaessa väistötiloja voidaan järjestää myös yhteistyössä muiden toimijoiden tiloihin. Tarkoitus on löytää toiminnoille käyttötarkoitukseen sopivat väistötilat. Muissa kaupungeissa esimerkiksi kirjaston toimintoja on sijoitettu kauppakeskuksiin ym.

 

4. Nykyiset kahviotilat ovat todella pienet, onko tähän pohdittu ratkaisuja ja onko mahdollista jatkaa kahvion toimintoja esimerkiksi ulos pihalle?

Vastaus: Kahvion pitäjää on asian tiimoilta kuultu ja erilaisia mahdollisuuksia on selvitetty tilojen osalta. Itse kahviota ympäröivät seinät ovat kantavaa rakennetta, eli niitä ei pystytä purkamaan. Kuitenkin kahvion sisällä keittiö kalustus ja sisätilat voidaan suunnitella toimivammaksi. Suuria seinän poistoja ei myöskään ole mahdollista tehdä, mutta jatkosuunnittelussa vielä selvitetään, voisiko seinää aukottaa. Kahvilatoiminnon laajentaminen ulos rakennuksen pihalle on arkkitehtoninen asia, mitä ei hankesuunnitteluvaiheessa ole tutkittu. Toki asiaa voidaan jatkosuunnittelussa pohtia. Entisen sisäpihan kattaminen ja sisätilan laajentaminen monitoimitilaksi luo myös kahviolle mahdollisuuden laajempaan toimintaan tarpeen tullen talon sisässä. Vastaavaa on käytetty mm. Turun konserttitalossa, missä kahviolla on tarpeen vaatiessa kaksi tarjoilupistettä, toinen itse kahvion yhteydessä ja toinen lämpiössä.

 

5. Kellarissa on laajoja kosteusvaurioita, onko tilat mahdollista korjata riittävällä laajuudella?

Vastaus: Suuri huoli rakenteellisissa korjauksissa on, että pystytään tekemään kohteeseen riittävän laajat korjaukset; rakenteet tiivistetään hyvin ja tässä kohteessa vielä alapohjan osalta taataan rakenteen hengittävyys. Kulttuurikeskuksen kellarin korjaaminen on hyvin mittava toimenpide, joka vaatii tarkkoja suunnitelmia ja tutkimuksia. Kohteesta on tehty hankesuunnittelun yhteydessä paljon erilaisia tutkimuksia, mitä tullaan jatkosuunnittelussa tarkentamaan. Projektissa on mukana paljon hyvää suunnitteluosaamista ja suunnitteluvaiheessa suunnitteluratkaisuja tullaan tarkentamaan, jotta korjaus saadaan tehtyä riittävällä tarkkuudella sekä laajuudella. Kohteessa tullaan tekemään paljon kellarin osalla sisäilmaan vaikuttavia korjauksia, mitkä ovat laadultaan erittäin vaativia. Tämän vuoksi myös suunnitteluaika tulee olla riittävä.

 

6. Mitä tehdään näyttelyvitriineille ja diaraamoille, jotka Luontomuseossa ovat? Mihin Luontomuseon mittava kokoelma sijoitetaan remontin ajaksi?

Vastaus: Väistötiloja vielä kartoitetaan ja Luontomuseonkin tilannetta tullaan vielä tarkastelemaan suunnittelun edetessä erikseen.

 

7. Kun tilojen käyttöä pyritään lisäämään myös silloin, kun paikalla ei ole henkilöstöä, kuinka taataan rakennuksen turvallisuus? Huomioidaanko lukituksessa tai kulunvalvonnassa, ettei rakennukseen voi vahingossa tai tahallaan tulla kukaan tekemään esimerkiksi ilkivaltaa?

Vastaus: Turvallisuus ja terveellisyys ovat projektissa keskeisiä lähtökohtia, millä Kulttuurikeskuksen suunnittelua viedään eteenpäin. Lukitus tullaan järjestämään niin, että kun henkilökuntaa ei ole paikalla, taloon sisäänpääsy vaatii erillisen kirjautumisen (esim. mobiili tai avainkoodi). Tästä kirjautumisesta jää aina jälki järjestelmään, minkä avulla voidaan seurata talossa liikkujia. Lukitusjärjestelmät ja muut vastaavat suunnitelmat tarkentuu suunnitelmien edetessä varsinaisessa rakennussuunnitteluvaiheessa.

 

8. Collan-Sali on valtakunnallisesti tunnistettava ja yksi Suomen parhaimpia kamarimusiikkisaleja. Voidaanko tekniikkauudistuksen jälkeen vielä puhua yhdestä parhaimmasta kamarimusiikin salista?

Vastaus: Salissa on alusta asti ollut seinillä muunneltavat akustiikkalevyt, eli sali on suunniteltu sekä kamarimusiikille, että puheelle. Kamarimusiikkikäyttö on kuitenkin salin päätoiminto. Teknisiä toimintoja, mitä tilaan on selvitetty, on langaton järjestelmä valtuustokäyttöön, lisäksi puheäänen toiston osalta alustavasti on pohdittu kattoon sijoitettavia kaiuttimia, joiden avulla saataisiin puheääntä tuotua laajemmin ja tasaisemmin saliin. Lisäksi on pohdittu muita kaiutinjärjestelmiä, mutta pääkäyttötarkoitus salissa säilytetään ennallaan. Rakennussuunnitteluvaiheessa hankkeeseen kiinnitetään myös asiantunteva akustiikkasuunnittelija, sillä molempien salien akustiset ominaisuudet ovat keskeisessä osassa rakennuksen toimivuutta.

9. Piirustuksissa ei näy yhtään konkreettista näyttelytilaa, vaan kaikki tilat ovat monitoimitiloja – miten rakennuksessa on ajateltu kuvataiteen esittely toteutettavan?

Vastaus: Uusi monikäyttötila mahdollistaa erilaisten näyttelyiden pitämisen. Tilassa on hyvää seinäpintaa teoksille sekä lattia-alaa vapaasti seisoville näyttelyratkaisuille. Suunnitteluvaiheessa tilaa tullaan tarkastelemaan ja tutkimaan vielä tarkemmin.

10. Onko pääaulassa sijaitseva ”akvaario”, eli infopiste sekä lipunmyynti tarkoitus säilyttää?

Vastaus: Kyllä on, se on arkkitehtonisesti merkittävä osa rakennusta. Tilassa tullaan tekemään muutoksia ja lipunmyyntitilaa tullaan muun muassa laajentamaan hieman, mutta itse kaareva osuus ja yleisilme pysyy ennallaan.

11. Aulaa hallitsee myös narikka, ollaanko sille tekemässä jotain remontin yhteydessä?

Vastaus: Narikkaa tullaan alustavien suunnitelmien mukaan laajentamaan havaitun tila-ahtauden vuoksi ja narikan edessä olevat istuimet tullaan siirtämään pois naulakoiden edestä sivummaksi. Myös wc-tiloja on tarkoitus aulassa laajentaa sekä lisätä.

12. Kansalaisopiston kädentaitojen kannalta, tuleeko opetustiloihin minkäänlaisia säilytystiloja, missä voisi opettajat pitää esimerkiksi omien ryhmiensä töitä tallessa lukkojen takana.

Vastaus: Kalustukseen on tulossa paljon muutoksia ja uudistuksia ja tilojen kalustuksista tehdään myöhemmässä suunnitteluvaiheessa tilatarpeittain laajat selvitykset.

13. Kellarin 008-tilasta, missä pidetään muun muassa teatterin harjoituksia, menee ovi varastoon. Pystyykö varastoon kulkua siirtämään toisaalle, jottei harjoitukset häiriintyisi ylimääräisen läpikulun vuoksi? Lisäksi voisiko sivunäyttämön ja teatterin tiloja päivittää ja esimerkiksi säilytystilaa lisätä?

Vastaus: Kulkua on luultavasti mahdollista muuttaa, tutkitaan tätä suunnittelun edetessä. Tilat tullaan myös päivittämään ja nykyaikaistamaan toimivimmiksi.

14. SnellmanEDU järjestää luokissa myös etäopetusta, onko tiloihin tulossa etäopetus- ja striimausyhteydet, jotta voidaan taata, että ääni ja kuva toimivat pienemmissäkin luokissa?

Vastaus: Kyllä, rakennuksen tietoliikenneyhteydet tullaan päivittämään nykyaikaisiksi.