Juhani Ahon monet kasvot - Papin pojasta karkotetuksi kansalliskirjailijaksi
Kesän 2021 näyttelyssä tutustutaan Juhani Ahon erilaisiin puoliin mm. opiskelijana, sisaruksena, lehtimiehenä, kirjailijana, isänä, puolisona, kalastajana ja Kagaalin jäsenenä...
Juhani Ahon kuolemasta on kulunut 100 vuotta. Silti hänellä on kirjailijana yhä merkittävä sija monen kirjahyllyssä ja hänen vaikutuksensa suomalaiseen kirjallisuuteen on kiistämätön. Mutta kuka Juhani Aho oikeastaan oli?
Jussi syntyi pappisperheeseen, isänä savolainen sielunpaimen ja äitinä pohjanmaalainen herännäinen. Hänen taustansa papin lapsena näkyy etenkin teoksissa "Papin tytär", Papin rouva" ja "Heränneitä". Jussi lähetettiin 11-vuotiaana koulutielle Kuopioon, missä hän tutustui kirjallisuuden ja teatterin suloihin. Piikatyttöjen perässä kulkenut "hulttiopoika" ja kirjailijasielu joutuikin välillä kahnauksiin isänsä kanssa. Nuorena miehenä Jussilla oli myös omat rakkausseikkailunsa, jotka päätyivät pariinkiin purkautuneeseen kihlaukseen. Onpa Vennyn, Tillyn ja Juhanin kolmiodraama innoittanut tv-sarjojakin. Rakkauttaan ja paikkaansa etsineen kirjailijan teokset "Helsinkiin", "Yksin" ja "Papin rouva" tuomittiin aikanaan "iljettävinä, säädyttöminä ja epäsiveellisinä".
Radikaali ylioppilas koki aatteen paloa myös suomen kielen aseman tähden. Jussille ei riittänyt "moderatien" toiminta, vaan svekomaaneja vastaan piti perustaa fennomaanien radikaalisiipi KPT. Toimittajana Jussi kirjoitti kärkkäästi mielipiteitänsä raittiusasiasta, naisten oikeuksista ja uskonnosta, mikä usein johti riitoihin lehtien konservatiivisten omistajien kanssa. Niinpä Jussi oli mukana perustamassa oman linjansa mukaisia lehtiä kuten Savoa, Päivälehteä ja Helsingin Sanomia. 1900-luvun alun venäläistämiskauden aikana Jussi osallistui vastarintajärjestö Kagaalin toimintaan kirjoittamalla propagandaa ja painamalla sensuurilaitoksen kieltämiä lehtisiä. "Katajaisen kansan" allegoriat ja venäjänvastaiset kirjoitukset johtivatkin niin tukalaan tilanteeseen vuonna 1903, että Jussi seurasi vapaaehtoisesti maasta karkotettuja veljiään Pekkaa ja Kallea ulkomaille. Maanpaossa Jussi kirjaili matkakertomuksia kuten "Minkä mitäkin Italiasta" ja "Minkä mitäkin Tyrolista".
Pyöräilijänä Jussi oli ensimmäisiä alan harrastajia Suomessa. Euroopassa tehtyjen matkojen lisäksi "pyöräraivoilijoita" löytyi Jussin lastuistakin. Kalastajanakin Jussi oli uranuurtaja ja toi perhokalastuksen Suomeen, kunhan ensin opiskeli englannin kielen voidakseen tilata asianmukaisia kalastusvälineitä Englannista. Kirjailijana hän oli tiiviisti tekemisissä mm. Järnefeltien, Sibeliusten, Soldanien ja Minna Canthin kanssa. Vanhemmalla iällään Jussi toimi mm. Otavan ja Kansallisteatterin johtokunnissa.
Juhani Ahossa on loputtoman monia erilaisia puolia kerrottavaksi. Yksiselitteistä vastausta kysymykseen "kuka on Juhani Aho?" on vaikea antaa, mutta kesänäyttelymme pyrkii pureutumaan tähän monipuoliseen henkilöön ja hänen perintöönsä Jussin omien kirjeiden kautta sekä paikallisten kuvataiteilijoiden teosten elävöittämänä.
Juhani Ahon erilaisiin kasvoihin pääsee tutustumaan 2021 kesänäyttelyssä Juhani Ahon museolla.