Ruokamyrkytykset
Ruokamyrkytyksellä tarkoitetaan ruoan tai talousveden nauttimisen välityksellä saatua tartuntaa tai myrkytystä. Ruokamyrkytyksen voi saada, mikäli syö tai juo sellaista elintarviketta, jossa on haitallisia mikro-organismeja, niiden tuottamia toksiineja (=myrkkyjä) tai muita vieraita aineita. Ruokamyrkytyksen aiheuttajaa voi olla ruuassa, vaikka elintarvike olisi aistinvaraisesti arvioituna normaalia.
Ruokamyrkytyksiä aiheuttavat:
- bakteerit ja niiden tuottamat toksiinit
- virukset
- loiset
- kemialliset aineet.
Ohjeet sairastuneelle ruokamyrkytysepäilytilanteessa
Kun epäilet vatsatautisi syyn olevan elintarvike- tai vesiperäinen, ota yhteys puhelimitse ruokailun järjestäjään tai veden toimittajaan. Tämän jälkeen ilmoita asiasta kuntasi tartuntataudeista vastaavalle hoitajalle tai päivystysaikana päivystykseen. Lisäksi tieto ruokamyrkytysepäilystä tai vesiepidemiasta tulee välittömästi ilmoittaa myös ympäristöterveystarkastajalle (kts. yhteystiedot). Mitä nopeammin ruokamyrkytysepäilystä ilmoitetaan, sitä paremmat mahdollisuudet on selvittää mahdollisen sairastumisen syy. Mikäli epäiltyä elintarviketta on vielä jäljellä, tulee elintarvike säilyttää kylmässä mahdollisia laboratoriotutkimuksia varten.
Tartuntataudeista vastaava hoitaja haastattelee sairastuneita ja tekee lähetteet tutkimuksiin sekä antaa jatkohoito-ohjeet. Epidemiatilanteessa tärkein johtolanka on potilaan uloste- tai oksennusnäyte. Näyte voidaan laittaa esimerkiksi puhtaaseen lasipurkkiin ja säilyttää esim. ulkona viileässä (ei pakkasessa) siihen saakka, kunnes se toimitetaan laboratorioon.
Ohjeet toiminnanharjoittajalle ruokamyrkytysepäilytilanteessa
Kun toiminnanharjoittaja saa tiedon ruokamyrkytysepäilystä asiakkaalta, asiakas tulee ohjata hänen kotikuntansa terveyskeskuksen tartuntatautihoitajalle uloste-tai oksennusnäytelähetteen saamiseksi. Parhaiten tartunnan aiheuttaja ja ajankohta saadaan selvitettyä sairastuneen potilasnäytteestä. Yleensä sairastuneille kirjoitetaan lähete tutkimukseen, jossa tutkitaan yleisimmät ruokamyrkytysbakteerit (ns. BaktVi 3-paketti) sekä virukset.
Toiminnanharjoittajan tulee ensi tilassa ottaa yhteys kuntansa ympäristöterveystarkastajaan. Epäiltyä ruokaa ei saa hävittää eikä tarjota enää asiakkaille, vaan se on toimitettava terveysvalvonnan kautta tutkittavaksi laboratorioon. Viranomaisten ottamat näytteet ruokamyrkytysepäilyssä ovat toiminnanharjoittajalle maksuttomia.
Ympäristöterveystarkastaja käy yhdessä toiminnanharjoittajan ja ruuanvalmistukseen osallistuneiden kanssa läpi tapahtumien kulun. Toiminnanarjoittajan avoimuus ja ripeä toiminta epäilyksen tullessa julki tuo luottamusta myös sairastuneelle asiakkaalle yritystä kohtaan.
Kun sairastuneiden potilasnäytteiden tulokset saadaan, voidaan löydöksen perusteella arvioida ruokailuhetki (kunkin mikrobin itämisajan perusteella). Tällöin voidaan joskus todeta, että sairastuminen ei ole johtunut epäilystä ruokailutilanteesta, vaan sairastumisen aiheuttanutta ruokaa on syöty aiemmin.
Mitä terveysvalvonta tekee ruokamyrkytysepäilytilanteessa?
Ruokamyrkytyksen selvittäminen tehdään yhteistyössä toiminnanharjoittajan, terveydenhoitohenkilöstön ja terveysvalvonnan kanssa. Ensisijaisena tavoitteena on epidemian leviämisen estäminen. Mikäli ruokamyrkytyksen aiheuttanutta ruokaa on myyty kuluttajille, tiedotetaan vaarasta joko henkilökohtaisesti tai tiedotusvälineiden kautta.
Ruokamyrkytysepäilyn aiheuttaneeseen ruoantarjoilupaikkaan tehdään tarkastus. Ympäristöterveystarkastaja selvittää yrityksen omavalvontakirjanpidosta ruokailuhetken olosuhteet, esimerkiksi lämpötilat ja jäähdytyksen nopeuden. Useimmissa yrityksissä ainakin joukkoruokailussa tarjotuista ruuista otetaan ruokanäytteet pakkaseen tarjoilun loppuvaiheessa. Näin saamme ruokamyrkytysepäilytilanteessa lähetetyksi samaa ruokaa tutkimuksiin, mitä on syöty. Suurtalouksissa voidaan ottaa myös esimerkiksi puhtausnäytteitä pinnoilta sen selvittämiseksi, onko bakteeri siirtynyt elintarvikkeeseen tätä kautta. Keittiön kylmäkalusteiden kunto selvitetään lämpötilamittauksin.
Ympäristöterveystarkastaja haastattelee keittiöhenkilökuntaa ruoanvalmistuksen vaiheista. Tällä selvitetään sitä, onko ruoanvalmistuksen aikana ollut olosuhteita, mitkä olisivat mahdollistaneet ruokamyrkytyksen syntymisen. Tartuntatautihoitaja kirjoittaa tarvittaessa epäilyä ruokaa valmistaneille elintarviketyöntekijöille lähetteet ulostenäytteiden tutkimista varten. Jotkut ruokamyrkytyksen aiheuttajat voivat tarttua ulosteen välityksellä, kuten esimerkiksi salmonella, shigella, EHEC ja virukset. Epäiltyyn ruokamyrkytykseen sairastuneet haastatellaan yhdessä tartuntatautihoitajan kanssa.
On erittäin tärkeää, että sairastuneista saataisiin uloste- tai oksennusnäytteitä, sillä se on paras johtolanka sairastumisen syyn selvittämiseen. Ulosteen tai oksennuksen voi laittaa esimerkiksi puhtaaseen lasipurkkiin, jossa se voidaan toimittaa laboratorioon. Ennen laboratorioon toimittamista tulee olla yhteydessä terveyskeskuksen tartuntatautihoitajaan, jolloin hän kirjoittaa tutkimuslähetteen sähköisesti potilaalle.
Tiedostot:
Linkkejä
Asiakasvalitukset
Muissa valitusasioissa (esim. mikäli havaitset poikkeavuutta elintarvikkeen laadussa, ulkonäössä tai pakkausmerkinnöissä) ensisijaisesti ota yhteyttä elintarvikkeen myynti- tai tarjoilupaikkaan, valmistajaan tai maahantuojaan. Tarvittaessa voit ottaa yhteyttä ympäristöterveysvalvontaan.