Asunnon terveydellisten olojen valvonta

Terveydensuojelulain (763/94) mukaan asunnon ja muun sisätilan sisäilman tulee olla puhdasta. Lämpötila, kosteus, melu, ilmanvaihto, valo, säteily, mikrobit ja muut vastaavat tekijät eivät saa aiheuttaa terveyshaittaa asunnossa ja muussa tilassa oleskeleville. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen, kuten koulujen ja päiväkotien, terveydellisten olojen valvonta kuuluu kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtäviin. Ylä-Savossa asunnontarkastuksia tekevät ympäristöterveystarkastajat.

Jos epäilet, että asunnossasi on terveyshaittoja, on suositeltavaa ottaa ensin yhteyttä isännöitsijään. Mikäli kosteus- ja homevaurio on silmin havaittava, tulee viat korjata pikimmiten.

Asukas voi kääntyä ympäristöterveysvalvonnan puoleen, mikäli asunnon omistaja ei pyynnöstä huolimatta ole korjannut vauriota tai korjaustoimet ovat olleet riittämättömiä. Myös lääkäri voi antaa suosituksen asunnontarkastukseen. Asunnon vaihtoon tai muutoin kuntoon liittyviä tarkastuksia ei terveysvalvonnassa tehdä. Ympäristöterveystarkastaja laatii tarkastuksesta tarkastuskertomuksen, jossa voidaan antaa asunnon omistajalle toimenpidesuosituksia, korjausmääräyksiä tai asunnon käyttöön liittyviä rajoituksia. Kouluissa ja päiväkodeissa tarkastuksia tehdään kolmen vuoden välein sekä mahdollista terveyshaittaa epäiltäessä.

Terveyshaitta-epäilyyn perustuva ensimmäinen tarkastuskäynti on maksuton. Tarkastukseen kuuluu usein kosteusmittaus, asunnon aistinvarainen tarkastelu ja tarvittaessa otetaan sively-, materiaali- tai ilmanäytteitä. Joissakin tapauksissa voi olla tarpeen ulkopuolisen asiantuntijan tekemä selvitys terveyshaitan löytämiseksi. Näytteenoton ja ulkopuolisen asiantuntijan käyttämisestä aiheutuvat kulut maksaa kiinteistön omistaja.

Huonon sisäilman aiheuttamat terveyshaitat

Huonon sisäilman aiheuttamat terveyshaitat ilmenevät erilaisina oireina ja sairauksina. Näitä ovat muun muassa hengitysteiden, silmien ja ihon ärsytys, päänsärky, väsymys, kuumeilu ja hengitystieinfektiot sekä pitkäaikaiset sairaudet, kuten astma. Sisäilmaa on syytä epäillä ongelmien aiheuttajaksi, jos oireet selvästi helpottuvat tai häviävät asunnosta poissa oltaessa.

Rakennusten kosteus- ja homevauriot

Rakennusten homeongelmat aiheutuvat rakenteiden kostumisesta. Kosteus voi tunkeutua rakenteeseen erilaisista vuodoista (katto, ulkoseinät, ikkunat), perustuksista tai alapohjasta, vesijohtojen tai viemäreiden vuodoista, pesukoneiden ym. laitteiden vioista, veden roiskumisesta ja sisäilman kosteuden tiivistymisestä pinnoille. Kosteusvaurion korjaaminen mahdollisimman nopeasti ehkäisee vaurioiden pahenemista ja terveyshaittojen syntymistä. Kosteusvaurioita korjattaessa tulee selvittää aina syyt niihin ja poistaa ne.

Lämpötila ja ilmanvaihto

Asunnon sopiva lämpötila oleskelutiloissa on 20 - 22 'C, makuuhuoneissa vähän viileämpi. Ihanteellinen ilmankosteus on 35-40 %. Huoneilman tulee vaihtua jatkuvasti noin kerran kahdessa tunnissa. Riittävän ilmanvaihdon avulla huoneilma pysyy puhtaana ja raikkaana. Koneellinen ilmanvaihto tulee pitää jatkuvasti päällä ja ilmanvaihtokanavat puhdistaa vähintään 10 vuoden välein ja venttiilit sekä suodattimet pari kertaa vuodessa.

Asuntojen melu

Melu on ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä tai häiritsevänä. Häiritsevyyteen vaikuttavat melun taajuus, äänen voimakkuus ja sen esiintymistapa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut ohjearvot päivä- ja yöajan melutasoille sisätiloissa. Asuinhuoneissa, majoitustiloissa, päiväkodeissa ja opetushuoneistoissa keskiäänitason ohjearvo päivällä on 35 dB. Yöajan ohjearvot ovat 5 dB päiväarvoja alhaisemmat. Asunnon muissa tiloissa ja keittiötiloissa sallitaan päivällä korkeammat tasot, ohjearvo on sekä päivällä että yöllä 40 dB. Kokoontumis- ja opetushuoneistoille ei ole annettu yöajan ohjearvoja. Yleisimmät sisämeluun liittyvät ongelmat aiheutuvat ravintolamelusta (ravintola samassa rakennuksessa asunnon kanssa) tai rakennustekniikan aiheuttamasta melusta (ilmanvaihto, lämmitysjärjestelmät, hissit yms.). Ympäristöterveysvalvonta tekee melumittauksia pääsääntöisesti valitusten perusteella.

Normaaliin asumiseen liittyvät äänet kerros- ja rivitaloissa, esimerkiksi lasten äänet, koiran haukunta, pianon soitto, eivät ole terveydensuojelulain tarkoittamaa melua. Kyseisissä asioissa tulee aina kääntyä taloyhtiön tai isännöitsijän puoleen. Kiinteistön ulkopuolelta kantautuvaan meluun liittyvät kysymykset kuuluvat ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Tarkempia tietoja muun muassa meluun liittyen löytyy Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta 545/2015 ja Valviran nettisivuilta.

Radon

Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen jalokaasu. Suomessa sisäilman raadonpitoisuudet ovat Euroopan korkeimpia.  Hyvin ilmaa läpäisevät sora- ja hiekkaharjut ovat radonpitoisen ilman ehtymätön lähde. Myös pohjavesien luonnollinen radioaktiivisuus on Suomessa korkea ja erityisesti porakaivovesien radonpitoisuus on Suomessa paikoin maailman huippuluokkaa. Altistuminen radonille aiheuttaa vuosittain noin 200 keuhkosyöpätapausta.

Ylä-Savossa on terveysvalvonta tutkinut ajoittain ympäristön asuntojen sisäilman radonpitoisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (944/92) mukaan huoneilman radonpitoisuus ei saisi ylitää 400 Bq/m3. Talvella 2006 toteutettiin yhdessä Säteilyturvakeskuksen kanssa asuntojen radonmittausprojekti (180 mittauspaikkaa). Ylä-Savossa korkein pitoisuus on mitattu Vieremällä 1100 Bq/m3. Ylä-Savossa ei ole muutamaa yksittäistapausta lukuun ottamatta kohonneita radonpitoisuuksia. Koska radon-kaasua voi tulla sisäilmaan myös talousveden kautta, syvistä poravesikaivoista tulisi tutkituttaa radonpitoisuus.

Lisätietoa ja sisäilman radonmittaustilaukset löydät täältä Säteilyturvakeskuksen verkkosivulta.

Tupakansavu asunnoissa

Tupakan savu on merkittävin sisäilmaston terveyshaitta. Tupakkalain tarkoituksena on, että kukaan ei altistu tupakansavulle vastoin tahtoaan. Tupakointi on pääsääntöisesti kiellettyä julkisissa, yleisölle tarkoitetuissa tiloissa sekä työpaikoilla. Taloyhtiöissä kiinteistön omistaja on velvollinen huolehtimaan siitä, ettei tupakansavu pääse asuntoihin ilmastoinnin tai rakenteiden kautta. Lisätietoa asuntojen tupakansavusta löytyy Valviran verkkosivuilta.

Lue lisää tupakkaan liittyvästä valvonnasta täältä.