Iisalmen kauppalan perustamisesta 24.10.2010 kuluneeksi 150 vuotta
Kauppalan ensimmäiset asukkaat
Iisalmen kauppalan perustamisjulistuksen 24.10.1860 mukaan ”jokaisella hyvämaineisella ja ammatissaan oppineella käsityöläisellä” oli vapaus asettua kauppalaan asumaan sekä harjoittaa siellä ammattiaan kisällien ja oppipoikien avulla tai yksinään, voimassa olevien ammattikunta asetusten estämättä, kunhan maksoivat vain valtiolle kuvernöörin määräämän elinkeinoveron. Ovet olivat siis kauppalaan auki paikkakunnan ammattimiehille, jolloin kysymykseen tulivat pitäjän käsityöläiset, kirvesmiehet, hevosmiehet ja työmiehet – mutta käytännössä kauppalaan pääsy osoittautui sangen hankalaksi.
Kaupunkien maistraattia ja raastuvanoikeutta vastasivat kauppalassa järjestysoikeus (kauppalanhallitus) ja porvariston kokous (kauppalan kokous), jotka tarkkaan punnitsivat tarjokkaan kelvollisuuden asukkaaksi. Asukkaiden hyväksymispäätöksistä aiheutuneet valitukset joutuivat läänin kuvernöörin ratkaistavaksi. Kauppalan järjestysoikeus ja viime kädessä läänin kuvernööri vaikuttivat siten ratkaisevasti asujaimiston valintaan.
Asukastarjokkaiden hakemusten tuli olla kunnossa ja maineen moitteeton, miehen nuoren ja perheen yleensä pienen, ennen kuin tarjokas hyväksyttiin asukkaaksi. Tämä oli myös alkavalle kauppalalle välttämätöntä, koska elettiin kaikkein vaikeimpia nälkäaikoja ja vapaammin asukkaansa hyväksyen kauppala olisi alkuunsa tukehtunut elatusvelvollisuuteensa ja köyhäinhoitomenoihin. Tätä ei haluttu, joten kauppalaan pääsi – varsinkin v. 1863 lähtien vain itsensä elättämään pystyvää ja kauppalaa kohentamaan kykenevää väkeä. Siksi myös asukasluku pysyi pitkään vähäisenä. Vasta vuonna 1879 voimaan tullut elinkeinoasetus vakiinnutti elinkeinovapauden, joka vaikutti selvästi kauppalan väestönlisäykseen.
Kauppalan väestön kehitys v. 1862–1891
| Vuosi |
Väkiluku |
| 1862 |
59 |
| 1865 |
176 |
| 1870 |
273 |
| 1879 |
577 |
| 1880 |
713 |
| 1885 |
934 |
| 1891 |
1027 |
Kauppalan ensimmäinen järjestysoikeuden istunto pidettiin 15.12.1861, jossa järjestysoikeuden jäseniksi valittiin apteekkari Isak Nordling sekä kauppamiehet Joachim Putkonen ja Olli Parviainen. Näistä herroista kukaan ei ollut vielä kauppalan laillinen porvari, eikä heillä ollut kauppiaan oikeuksia, paitsi apteekkarilla apteekkioikeutensa. Mutta kaikkien herrojen kauppalaan tulo oli varmaa, koska he muutenkin olivat paikkakunnan arvovaltaisempia, luottamusta yleisesti nauttivia ja tarmokkaita miehiä, mikä vaikutti heidän valintaansa.
Kuopion läänin kuvernööri hyväksyi kauppalan ensimmäisiksi kauppaiksi 31.12.1861 "torppari" Joachim Putkosen, "maakauppias" Olli Parviaisen ja "kauppakirjanpitäjä" Vasili Tschernichinin. Johan Puustisen ja Olli Miettisen kuvernööri hyväksyi kauppiaiksi 16.1.1862. Näistä ensimmäisistä kauppalan kauppiaista vain Joachim Putkonen ja Johan Puustinen jäivät pitemmäksi aikaa vaikuttamaan kauppalassa.
Kauppalan rakentaminen
Poroveden rannalle 24. lokakuuta 1860 perustettu Iisalmen kauppala oli maa-alueiltaan pieni, vain 24 hehtaarin kokoinen. Se oli pohjoiseen menevän valtamaantien eli nykyisen Pohjolankadun, Savonkadun, Poroveden rannan, Simonojan ja Paloisvirran rajaama alue lahjoitusmaata, joka erotettiin Iisalmen pappilan tilasta. Aluetta oli suunniteltu laajemmaksi, ja niinpä maanmittari Forss otti vuonna 1857 Iisalmelle laatimassaan asemakaavassa mukaan mm. Luuniemen sekä kauppalan rajan pohjois- ja itäpuolen maita. Ne jäivät kuitenkin kauppalan ulkopuolelle, ja vuoden 1861 asemakaava laadittiin pienen kauppalan maille.
Kauppalan ensimmäinen tonttihuutokauppa pidettiin 16.12.1861 värjäri Grönvallin talossa. Kaikkiaan huutokaupassa tarjottiin myytäväksi 41 tonttia asemakaavan mukaisista 44 tontista. Tarjoamatta jätettiin kouluhuoneen tontti N:o 10 ja tontit 34 sekä 36, jotka torin länsilaidassa olivat varattu markkinapuoteja ja kauppakojuja varten. Kruununvouti Johnsson alisti huutokauppapöytäkirjan läänin kuvernöörin tutkittavaksi. Kuvernööri hyväksyi luettelosta 15 tontin hinnat, jotka olivat vähintään 10 hopearupiaa. Muut 12 tonttia jäi vielä myymättä. Tontteja ryhdyttiin rakentamaan vuoden 1862 aikana.
Kauppalan rakentamisen alkujärjestelyihin kuului myös katujen avaaminen ja niiden alustava tasoittaminen sitä mukaa, kun niillä asukkaat alkoivat liikkua. Asemakaavassa katuja ei oltu valmiiksi nimetty, vaan kauppalalaiset itse antoivat vähitellen kaduilleen ensimmäiset nimet. Maantie mukaan luettuna kauppalassa oli ensimmäisen asemakaavan mukaan 12 katulinjaa, joista 1870-luvun alkupuolelle tultaessa 10 oli saanut nimensä. Katso nimet oheisesta asemakaavaehdotuksesta v. 1861.
Kauppalan maiden laajentumisen johdosta lääninagronomi Sjöström laati uuden asemakaavaehdotuksen eli kauppalan "pohjapiirustuksen", jonka senaatti vahvisti 2.10.1877. Samalla tämä oli suunnitelma kauppalan edelleen rakentamiseksi. Sjöströmin asemakaava oli suuripiirteinen suunnitelma, joka tähtäsi kaupungiksi pääsevän kauppalan järjestelyihin ja sen rakennustarpeen tyydyttämiseen pitkiksi ajoiksi eteenpäin. Katso Sjöströmin asemakaava ohesta.