Matkailun ajankohtaiset

Koivukujabiennaali 2021 Ihmisen osa - veistotaidetta Iisalmessa Euroopan pisimmällä koivukujalla

Tiedotekuva, Anna-Kaisa Ant-Wuorinen Autokulta.jpg
29.4.2021 14.00

Iisalmen kaupungin läpi kulkee Euroopan pisin ja kaunein koivukuja. Heinäkuussa tuolla ihanalla koivuku- jalla järjestetään jo kolmannen kerran kuvanveistotaiteen näyttely, Koivukujabiennaali 2021. Ulkona puis- tossa olevaan veistosnäyttelyyn on vapaa pääsy, joten se on koronan aikana vallan mainio kohde kotimaan kulttuurimatkailussa.

Näyttelyn kuraattori, taiteilijaprofessori Kaarina Kaikkonen on kutsunut synnyinkaupunkiinsa taiteilijajoukon, jotka ovat lähtöisin eri puolilta Suomea ja kaikki valtakunnallisesti tunnettuja kuvanveistäjiä. Tämänvuotisen näyttelyn otsikkona on Ihmisen osa. Kukin taiteilija tulkitsee teoksissaan omalla persoonallisella tavallaan sitä, mitä kaikkea elämä ja ihmisenä oleminen tarkoittaa.

Näyttelyyn osallistuvat Anna-Kaisa Ant-Wuorinen, taiteilijapari Andy Best ja Merja Puustinen, Heimo Suntio, Nora Tapper, Aaron Heino, Marjukka Korhonen, Jouni Airaksinen, Panu Rytkönen ja Kaarina Kaikkonen.
 

TAITEILIJAT

Anna-Kaisa Ant-Wuorinen on syntynyt Helsingissä. Häntä kiinnostaa ihmisen kohtalo ja rooli osana suu- rempaa kokonaisuutta. Materiaalina ovat usein ihmisen tuottamat ja käyttämät esineet tai teollisesti val- mistetut massatuotteet. Autokulta-teos saa motokseen seuraavan runon: Ei kai tule tora ja heilu Mora, kun on porattu Bora? Ei lennä enää Boran alla sora. Kukoistaa saa flora. Ou Glendora ja nukkekodin Nora! Allora. Bora vai spora?

Taiteilijapari Andy Best ja Merja Puustinen. Merja Puustinen on syntynyt Haminassa ja hän on työsken- nellyt yhdessä englantilaistaustaisen Andy Bestin kanssa vuodesta 1992. Andy on myös Kuvataideaka- temian kuvanveiston professori. Merjan ja Andyn teosten leikkimielisyys yhdistyy myytteihin, älylliseen provokaatioon ja yhteiskuntakritiikkiin. Tunteen, muodon ja värien rikkaus yhdistyvät iloon ja positiiviseen leikkiin heidän teoksissaan.

Heimo Suntio on syntynyt Kotkassa. Erilaisten elementtien, materiaalien ja tekniikoiden yhdisteleminen on ominaista Heimo Suntion taiteelle. Hänen teoksissaan elämä ja taide näyttäytyvät epäsovinnaisin rin- nastuksin ja joskus unenomaisen yllättävästi katsojan konventioita hajottaen. Ihmisenä olemisen ristirii- taisuus on keskeinen teema hänen taiteessaan. Hän on tehnyt myös julkisia teoksia, mm. Pelle Miljoonaa kuvaavan veistoksen Haminaan.

Nora Tapper on syntynyt Konginkankaalla. Hän opiskeli ensin arkkitehtuuria mutta sitten häntä kiehtoi ajatus saada tehdä itse: ”olen aina halunnut tehdä työtä omilla käsilläni, tunkea nyrkit saveen ja toteuttaa ideat valmiiksi alusta loppuun itse”. Tapperille läheisimmät materiaalit ovat puu ja keramiikka. Suurikokoisten tilallisten veistosten lähtökohtina ovat muistoihin ja muistikuviin perustuvat kokemukset erilaisista ihmisen rakentamista tiloista, vinttikamarista, ruokakomerosta, maitolaiturista. Maiseman, valon, vuorokauden ja vuodenajan havainnoinnilla on tärkeä osa veistämisessä. Vanhojen valokuvien pohjalta Tapper on veistänyt puufiguureja, jotka käsittelevät ihmisten välisiä suhteita.

Aaron Heino on syntynyt Porissa ja asuu Kuhmoisissa. Hänen dynaamiset veistoksensa leikittelevät maskuliinisen ja feminiinisen välisellä jännitteellä hyödyntäen pop-taiteen muotokieltä. Hän kuvaa töissään ihmisen sisäistä ja ulkoista olemusta. Klassiset kuvanveiston materiaalit, kuten marmori ja graniitti yhdistyvät Heinolla kiinnostavasti teräkseen, lasikuituun ja maalattuun alumiiniin. Suomen taideakatemian vuonna 2019 palkitseman Aaron Heinon näyttely nähdään Emman taidemuseossa Espoossa syksyllä.

Marjukka Korhonen on syntynyt Lappeenrannassa. Korhosen tuotannon skaala on laaja. Se ulottuu yk- sittäisistä veistoksista laajoihin julkisen ympäristön suunnittelutöihin. Koivukujabiennaaliin tulevissa töis- sä hän tutkii ihmisenä olemisen moninaisuutta. Tämä tulee näkyväksi hahmoissa, joissa on tuotu yhteen feminiinisyyttä ja maskuliinisuutta, seksuaalisuutta ja kokemuksia erilaisuudesta. Hahmot saattavat kokea samanaikaisesti monia erilaisia tunteita: voimakasta läsnäoloa tai arkuutta, impulsiivisuutta, kompleksi- suutta tai yksinäisyyttä. Ne voivat olla sadun kaltaisia kuvitteellisia hahmoja, joskus ihmisestä ja eläimestä yhdistyneitä hahmoja, jotka eivät ole tästä maailmasta

Jouni Airaksinen on syntynyt ja asuu Kuopiossa. Jouni Airaksisen taiteen teema on koko hänen taiteilijanuransa ajan ollut mieshahmo. Tämä arkkityyppinen valinta on avannut tekijälleen mahdollisuu- den tulkita ihmisen olemassaoloa laajimmassa mahdollisessa mitassa. Airaksisen taide on sivunnut jokai- sen kohdalle tulevia myyttejä: syntyminen, kasvaminen, työ, kuolema. Hänen teoksensa ovat helposti lä- hestyttäviä, mutta niiden tyhjentävä analysointi mahdotonta. Taitavasti tilaa haltuun ottavissa veistoksissa henkilökohtainen ja yleinen kietoutuvat toisiinsa ja kertovat tarinaa.

Panu Rytkönen on lähtöisin Iisalmesta. Hän on tarinallista ja tilallista taidetta tekevä kuvanveistäjä. Te- osten aiheet ovat usein historiallisia, pohjautuen vanhaan taiteeseen ja arkkitehtuuriin. Ihmistä kuvates- saan hän veistää sekä kurjalistoa että kuninkaita ja kuningattaria, ja hän liittää teoksiinsa mielellään myös vanhoja esineitä ja kirjoja. Tekeminen on käsityöläismäisen kuvanveiston ja käsitteellisen nykytaiteen yh- tymä. Panu Rytköseltä on tulossa yksityisnäyttely galleria Sculptoriin v. 2022, ja moniosainen julkinen veistos Jätkäsaareen.

Kaarina Kaikkonen on syntynyt Iisalmessa. Hän on tehnyt paljon mittavia tilallisia teoksia moniin maihin ja materiaalina on usein ihmisen käyttämät tavarat tai vaatteet. Ihmisenä olemisen monet puolet ovat tun- nusomainen teema hänen teoksissaan. Hän on tehnyt myös monia julkisia pysyviä teoksia ja voitti Matti Nykäsen muistomerkkikilpailun. Höyhen-teos valmistuu Jyväskylään v2022.

Lisätietoja

Kirjasto- ja kulttuuripalvelupäällikkö Sanna Marin
Iisalmen kaupunki
Puh. 040 588 9074, sanna.marin@iisalmi.fi

Kuraattori Kaarina Kaikkonen Koivukujabiennaali p. 040 574 9919, kaarina_kaikkonen@hotmail.com