Ajankohtaiset tiedotteet

Kauppojen vähentyessä ravintoloiden merkitys kasvaa Iisalmen keskustassa: Kivijalkaliikkeiden toimialarakenne on muuttunut palvelualan yritysten lisääntyessä

52030941354_365f471b28_c.jpg
27.5.2022 14.00
0

Valtakunnallinen keskustojen elinvoimamittaus, jossa oli mukana 37 kaupunkia, tehtiin keväällä 2022 myös Iisalmessa. Tunnusluvuissa näkyy valtakunnallisestikin keskustojen elinvoiman kehityksen haasteet. Iisalmessakaan ei tältä ole suljettu silmiä, vaan haasteet on tunnistettu ja keskustan elävöittämisen pitkäjänteinen, suunnitelmallinen kehittämistyö on aloitettu. Realiteetit, mutta myös mahdollisuudet on tunnistettu.

Muuttunut ostokäyttäytyminen ja verkkokaupan yleistyminen, etätyön lisääntyminen, korona ja muut asioinnin muutokset ovat vaikuttaneet keskustojen elinvoimaan kaikkialla Suomessa. Valtakunnallisen elinvoimalaskennan Iisalmen tulos kertoo viestiä, jonka jokainen on varmasti viime vuosina huomannut katukuvassa; liiketiloja on tyhjentynyt. Myös kivijalkarakenne on muuttunut: eniten keskustaa elävöittävät maanantaista lauantaihin auki olevien kivijalkamyymälöiden määrä on vähentynyt. Niitä on osittain korvaantunut erilaisilla palvelu- ja toimistoyrityksillä, jotka ovat auki arkisin tai lauantaisin vain sopimuksen mukaan. Ravintoloiden määrä on Iisalmessa hyvällä tasolla valtakunnallisestikin mitattuna ja tilanne vain paranee lähiaikoina uuden Bistro Maku -ravintolan avaamisen myötä.

Elinvoimalaskennan mittariston yksi ominaispiirre on, että Iisalmen kokoisessa kaupungissa se on hyvin herkkä muutoksille. Valtakunnallisen mittaukseen osallistui 37 kaupunkia ja Iisalmi on pienimpien kaupunkien joukossa. Jo muutaman tyhjän liiketilan lisääntyminen heittää laskennan elinvoimalukuja selkeästi alaspäin. Toisaalta taas pienelläkin suunnanmuutoksella kehityksessä saadaan nämä luvut myös nousuun.

Haastava nykytilanne sekä realiteetit ovat nyt varmasti kaikilla tiedossa. Pää ei ole pensaassa, vaan nyt on aika katsoa rohkeasti eteenpäin. Tämä laskenta on yksi hyvä konkreettinen mittaristo keskustan elinvoiman kehityksen seurantaan. Sen pohjalta on myös mahdollisuus asettaa tavoitteita, joita voimme edistää monitahoisesti ja systemaattisesti. Viime kädessä liikkeen tai yrityksen perustamisesta keskustaan päättää yrittäjä itse, mutta kehittämällä keskustaa viihtyisämmäksi, eläväisemmäksi ja tukemalla yrittäjiä, on tätä mahdollista edistää merkittävästi. Asukas- ja työpaikkojen määrän lisäys keskustaan olisi yksi tärkeä keino myös Iisalmen keskustan elinvoimaisuuden varmistamiseksi.”, kertoo kehittämispäällikkö Mervi Narinen Iiden ry:stä.

Tutkimus kertoo sen, minkä olemme jo kaupungin päässä havainneet eli keskusta-alueen vetovoima on heikentynyt. Toimenpiteet kehityksen kääntämiseksi on onneksi jo käynnistetty viime vuoden puolella ja työ jatkuu yhteistyössä kiinteistönomistajien, kivijalkayrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa tiiviinä. Loppuvuoden aikana syntyy konkreettisia kehittämissuunnitelmia uusien investointien vauhdittamiseksi ja kiinnostusta keskustan kehittämiseen löytyy alueelta laajasti”, kommentoi elinkeinojohtaja Terho Savolainen Iisalmen kaupungilta.

Myös alueen yrittäjien keskuudessa keskusta-alueen vetovoimaisuutta pidetään tärkeänä ja uudet yrittäjät toivotetaankin lämpimästi tervetulleiksi keskustaan. Yrittäjien näkökulma on, että toinen yrittäjä viereisessä liiketilassa on enemmän, kuin toivottavaa. Iisalmen keskusta-alueen liiketiloja kohtaan on ollutkin kiinnostusta myös Iisalmen ulkopuolelta. Uskon, että positiivisella ja kehittävällä otteella yhdessä tekemällä kehitämme Iisalmesta ihmeellisen ostos- ja palvelukeskittymän”, kommentoi Katariina Moilanen, Eloa Iisalmeen -hankkeen projektipäällikkö.

Katso Elinvoimalaskennan vuosijulkistus 2022 (PDF avautuu uuteen ikkunaan)

 

TAUSTAA JA KOOSTE VALTAKUNNALLISESTA MITTAUKSESTA/EKK

  • Elinvoimalaskenta perustuu Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry:n käyttämään menetelmään. Sen avulla seurataan elinvoiman kehittymistä Suomen kaupunkikeskustoissa. Tunnusluvuista näkyy liiketilojen jakauma: kauppojen ja ravintoloiden sekä tyhjien liiketilojen osuudet. Tulos suhteutetaan asukasmäärään.
  • Elinvoimaluvun vuosittainen lasku on 2019–2022 ollut keskimäärin -3,9 %, mutta viimeisin vuosimuutos jaksolla 2021–2022 oli -2,3 %. Syynä keskustojen elinvoiman laskuun ovat mm. kaupan rakennemuutos ja verkkoasioinnin kasvu. Kauppatarjonta keskustojen ulkopuolella on vähentänyt keskusta-asiointia. Etätyön lisääntyminen ja kansainvälisten matkailijoiden väheneminen on heijastunut keskustoihin. Tyhjiä liiketiloja on keskimäärin 11,4 % (kolme vuotta sitten 10,3 %).
  • Verkkokauppaa tutkittiin yhdeksässä kaupungissa. Verkkokauppa voi olla mahdollisuus keskustan yrityksille – keskimäärin 61 % kivijalkakaupoista ja 51 % ravintoloista käy verkkokauppaa. Ilmiö on selvästi vahvistunut parissa vuodessa. (Iisalmessa tehty mittaus saadaan myöhemmin.)
  • Vartin keskusta on uusi kaupunkikehittämisen käsite. Kaikki kilometrin säteellä keskipisteestä on Vartin keskustassa. Jos kotiovelta matka keskustan keskipisteeseen on yksi kilometri, niin kävely sinne kestää korkeintaan vartin. Kaupat, ravintolat ja palvelut pitää sijaita keskustassa. Isot kaupungit rakentuvat useista Vartin keskustoista. Asukasmäärät Vartin keskustoissa ovat 10 vuoden aikana nousseet keskimäärin 10,5 % ja yli 100 000 asukkaan kaupungeissa 12,0 %.
  • Jäntevä kaupunki hidastaa ilmastonmuutosta. Vartin keskustoissa asuu keskimäärin 6 690 as/km2 (yli 100 000 asukkaan kaupungit v. 2020). Tavoitelukuna voisi olla 8 000 as/km2. Kaupungin rakentuessa jäntevästi arkietäisyydet lyhenevät, joukkoliikenne toimii, sähköavusteinen mikroliikkuminen vahvistuu. Viisaat kaupungit tiivistävät lisä-, täydennys- ja korotusrakentamisella vähentääkseen liikkumisetäisyyksiä.
  • Investoinnit keskustaan tukee kaupungin kestävyyttä ja hillitsee ilmastonmuutosta. Asiakasvirtojen vahvistajia (”traffic builders”) ovat esimerkiksi isot ruokakaupat, oppilaitokset, uudenlaiset kirjastot, vetovoimaiset taidemuseot, tapahtumapuistot ja suuret monitoimiareenat sijaiten lähellä keskustan keskipistettä.