Menestystarinat

Juha Yli-Sipolalle tänä vuonna jo viides EM

0
 

Suuresta yllätyksestä ei voitu puhua, sillä ensimmäiset arvokisavoitot ura-autojen kuninkuusluokassa Iisalmen Urheiluautoilijoiden Juha Yli-Sipola sai jo vuosina 1995–96, jolloin hän voitti Euroopan mestaruuden kahtena vuotena peräkkäin. MM-titteli tuli 2002 Tsekissä.

Iisalmi näyttää siis menestyvän upeasti moottoriurheilussa, jossa formulakuski Keke Rosberg ja ratamoottoripyöräilijä Teuvo Länsivuori ovat jo legendoja. Viimeksi tällä palstalla kerroimme tulevaisuuden lupauksesta Sanna Kärkkäisestä, joka on nuoresta iästään huolimatta edennyt voitosta voittoon naisten motocrossissa, joten sarjaa täydentää hyvin Juha Yli-Sipola lukuisine MM-, EM- ja SM-titteleineen.

Totista kilpaurheilua

Pienoisautoilusta useimmille tulee mieleen isän pojalleen ostama kahdeksikon muotoinen autorata olohuoneen lattialla. Lajin kuninkuusluokassa G7:ssa ei ole kuitenkaan kysymys lasten leikistä, vaan aikaa ja taitoa vaativasta tekemisestä.

Harhaanjohtavuutta maallikolle aiheuttaa myös itse kilpa-auto, joka päällisin puolin näyttää muoviselta askartelulelulta, mutta on kaikkea muuta. Esimerkiksi auton alusta on harvinaista Yhdysvalloista hankittua alumiinia, jota käytetään mm. avaruussukkuloissa. Korissa käytettävä materiaali on Brasiliasta tuotettua lexan-muovia, joka leikataan tarkasti muotoonsa ja johon tulee useita lasikuituvahvikkeita.

- Oman autoni moottori on toiveitteni mukainen slovakialais-amerikkalainen kombinaatio, jossa on yksinkertainen hammasvetovälitys taka-akseliin. Moottorin molemmissa päissä on kuulalaakerit, samoin akseli on kuulalaakeroitu, Juha kertoo.

Edes renkaat eivät ole yksinkertaiset: vanteet ovat nimittäin magnesiumia ja päällykset erittäin pitävää solukumia.

Vauhti on huimaavaa

Laihian rata.JPG  Tavan olohuoneissa ei myöskään kilpailuja käydä. Pienoisautoilussa rata on 47 metriä pitkä ja metrin levyinen. Se sisältää kahdeksan rataa, joten kilpailut sen ympärillä vaativat tulostauluineen ja monitoreineen tarkoitukseen rakennetun tilan. Sellainen löytyy tällä hetkellä Suomesta vain Laihalta, Vaasasta ja Kouvolasta.

Vauhti on päätä huimaava, sillä autot kulkevat kierroksen parhaimmillaan 1,4 sekunnissa. Jos auto olisi luonnollisessa koossa, se vastaisi 800 kilometrin tuntivauhtia.

- Menestyminen perustuu paljon kokemukseen, ja tässäkin lajissa useimmat harrastajat aloittavat lajin hitaammista radoista. Kuten useimmissa moottoriurheilulajeissa, tässäkin kisat aloitetaan aika-ajoilla, jatkuvat neljännes- ja semifinaalein ja päättyvät kahdeksan parhaan finaaliin. Siinä kilpailijat ajavat viisi minuuttia kutakin rataa. Laihialla voittokisassani 40 minuutissa kierroksia kertyi 1 238, Juha muistelee.

Autojen vauhti on niin kovaa, että yleisön on vaikea seurata autoja. Siksi kisojen tulospalvelu on tietokoneavusteinen, näyttöineen ja videotykkeineen. Juhan mukaan viime vuosina ne ovat vain nopeutuneet, jolloin törmäyksiä syntyy entistä enemmän autojen suistuessa radoilta. Siksi yksi menestymisen avaimista on Juhan mukaan tilanteiden ennakointi ja ajosilmä, jolloin on tiedettävä, voiko ajoa jatkaa edessä tapahtuneen kolaroinnin vuoksi.

Menestys vaatii testejä

Juha itse pitää oman menestymisensä syynä huolellista valmistautumista kisoihin. Joillakin kilpailijoilla saattaa olla jopa teknisesti parempia autoja, mutta Juha korvaa puutteen testaamalla huolellisesti mm. renkaita, joita kisamatkoilla saattaa olla mukana jopa satoja pareja.

- Olemme yhdessä muiden suomalaisten kilpailijoiden kanssa pyrkineet vaikuttamaan siihen, että saisimme luokkaamme niin sanotut yksityyppirenkaat, joka säästäisi sekä aikaa että rahaa. Kysymyksessä on kuitenkin niin pieni laji, että osia valmistavilta tehtailta on käytännössä mahdotonta saada sponsori tukea, Juha pahoittelee.

Siviilissä Juha on yrittäjä pyörittäen Iisalmen Kuriirikuljetus Ky:tä. Hänelle pienoisautoilu antaa hyvän vastapainon työlle. Taloudellisesti harrastus on kohtuullinen; suurimman menoerän muodostavat kisamatkat, jotka ovat viime vuosina monien onneksi halventuneet edullisempien lentojen ansiosta.

- Toisin oli ennen, jolloin esimerkiksi Italiaan jouduimme matkustamaan junalla ja neljällätoista junan vaihdolla, Juha naurahtaa.


Itse kilpailutilanteesta on myös videokuvaa linkissä:
http://www.youtube.com/watch?v=oeAnHuCMRGk

Teksti ja kuvat: Juha Halonen
Kuva Laihian radasta: Atte Hietalahti

 Juha-Yli-Sipola.jpg