Tämän kysymyksen kuulen usein. Toiset haluavat tietää, mihin maksettuja veroeuroja käytetään ja saadaanko verorahoille oikeasti vastinetta yksittäisen kaupunkilaisen näkökulmasta. Avaan tässä blogissa julkisten palvelujen kustannuksia ja sitä, miksi veroja maksetaan.

Varoitus: tämä teksti sisältää numeroita. Lupaan kuitenkin, että luettuasi tekstin, tiedät paljon enemmän kuntataloudesta, kun tiesit tätä ennen.

Kunnan tehtävänä on järjestää ja tuottaa palveluita kunnan asukkaille. Esimerkiksi terveydenhuolto, lasten päivähoito, peruskoulu ja erilaiset harrastusmahdollisuudet ovat kunnan asukkailleen tarjoamia palveluja. Kunnan tehtävät voidaan jaotella lakisääteisiin ja vapaaehtoisiin tehtäviin.

Hyvinvointiyhteiskunnan perusyksikkö on kunta. Jokainen suomalainen asuu jossakin kunnassa, jonka palvelut muodostavat merkittävän osan arjen kokonaisuutta: Miten esimerkiksi kävisimme töissä, jos lapsillamme ei olisi hoitopaikkaa? Miten huolehtisimme ikääntyvistä sukulaisistamme, jos meillä ei olisi hoitohenkilökuntaa ja riittävää määrää hoitopaikkoja ja muita tukitoimia arjesta selviytymiseen? Miten pääsisimme eroon kivusta, kun ruumis vaatii hoitoa?

Kunnan palvelut rahoitetaan suurelta osin verorahoituksella. Palkkaerittelystä ja vuosittaisista verotiedoista voit todentaa sen, minkä verran olet maksanut veroja. Osa maksamistasi veroista menee valtion ja osa oman kuntasi kassaan. Kotikunnan kassaan meneviä veroja ovat osa tuloverosta ja kiinteistövero. Mikäli olet yrittäjä, maksat veroja myös yrityksesi tuloksesta.

Yli puolet Iisalmen kaupungin tuloista koostuu verotuloista, toiseksi suurin tuloerä ovat valtionosuudet. Jos tätä vielä monimutkaistetaan, ovat valtionosuudet myös osa verorahoitusta, jonka valtio on kerännyt ja jakaa edelleen kunnille palvelujen järjestämistä varten valtionosuuksina.

Tämän lisäksi on muitakin veroja, joita maksat valtion veroviidakossa: arvonlisävero, autovero, tupakka- ja alkoholivero, polttoainevero, jätevero, sähkövero, perintö- ja lahjavero, varainsiirtovero, solidaarisuusvero (jos siis olet suurituloinen), virvoitusjuomavero, makeisvero ja niin edelleen.

Meitä verotetaan asioista, jotka aiheuttavat yhteiskunnalle ylimääräisä kustannuksia tai muuten kuormittavat elinympäristöämme. Verotuksella tasataan myös tuloeroja. Verotusjärjestelmä on monimutkainen kokonaisuus ja väitän, ettei monikaan tiedä, mitä kaikkia veroja tulee maksaneeksi. Verotuksella pyritään ohjaamaan ihmisten ja yritysten käyttäytymistä julkisen sektorin kustannusten vähentämiseksi ja tulojen lisäämiseksi.

Sosiaali- ja terveydenhuolto on vielä toistaiseksi merkittävä kunnan järjestämä palvelukokonaisuus. Mikäli sote- ja maakuntauudistusta koskevat lait tulevat voimaan kesällä 2018, siirtyy järjestämisvastuu vuoden 2020 alusta Pohjois-Savon maakunnalle. Sosiaali- ja terveydenhuolto on suurin yksittäisen kunnan menoerä. Iisalmelaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut maksoivat vuonna 2017 n. 72,2 milj. euroa, mikä vastaa n. 50 prosenttia kaupungin kaikista menoista. Mainittakoon, että kaupungille tilitetyt verotulot kokonaisuudessaan olivat n. 75,6 milj. euroa.

Mistä tämä miljoonien sote-menosalkku koostuu? Otetaan esimerkkinä julkisessa hammashoitolassa käynti: Vuonna 2017 laskennallinen käyntikerta asiakasta kohden Iisalmessa maksoi 192 euroa. Kysymyksessä on nettokustannus kaupungille, jossa on huomioitu asiakkaan itse maksama käyntimaksu.

Yksittäinen käynti terveyskeskuslääkärillä ja/tai –hoitajalla maksoi Iisalmessa viime vuonna 420 euroa. Toivottavasti et jättänyt varattua aikaa käyttämättä, koska kaupunki maksoi joka tapauksessa tuon hinnan haamukäynnistä. Vuodeosastohoito terveyskeskuksen vuodeosastolla maksoi n. 160-190 euroa/vuorokausi riippuen hoidon kestosta ja hoitopaikasta. Tätä voi verrata hotellien yöpymishintoihin. Mainittakoon, että vuodeosastohoito Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on huomattavasti kalliimpaa, riippuen vuodeosastosta tai hoitomuodosta hinta on yleisesti ottaen n. 200-800 eur/vuorokausi.

Tehohoito KYS:ssä maksaa n. 1 700-2 700 euroa vuorokaudessa. Kuukausia jatkuva yksittäisen kuntalaisen tehohoito voi vaikuttaa merkittävästi pienen kunnan talouteen. Onneksi on olemassa kulujen tasausjärjestelmä, jolla yksittäisen kunnan erityisen kalliita hoitoja tasataan.

Normaalin alatiesynnytyksen hinta on 3 400-8 000 euroa, riippuen synnytyksen kulusta. Tämän lisäksi osastohoidosta sairaalassa äidiltä ja vauvalta peritään hoitomaksu niiltä vuorokausilta, kun vauva ja äiti ovat sairaalassa. Tätä listaa voisi jatkaa pitkältikin, tässä muutamia esimerkkejä. Maksamme kuntalaisina siis vain murto-osan käyttämiemme palvelujen todellisista kustannuksista.

Varhaiskasvatuksen palvelujen piirissä oli huhtikuussa 2017 Iisalmessa n. 1 500 lasta. Tässä määrässä ovat mukana päivähoidossa olevat lapset sekä lapset, jotka ovat kotihoidossa kotihoidon tuella. Kun tämä lapsimäärä suhteutetaan varhaiskasvatuspalvelujen kokonaiskustannuksiin, muodostuu laskennalliseksi hinnaksi n. 7 800 euroa/lapsi. Tämä summa kuvaa sitä, mitä yksittäisen lapsen hoito vuoden aikana keskimäärin maksaa kotikunnalle. Tuossa summassa on huomioitu huoltajien maksamat päivähoitomaksut.

Uintiharrastuksen kustannuksista on keskusteltu paljon Iisalmessa. Tämä johtuu siitä, että olemme suunnitelleet uuden uimahallin rakentamista. Nykyisen uimahallin nettokustannukset vuonna 2017 olivat n. 0,5 milj. euroa. Tämä tarkoittaa siis kustannusta, joka jää katettavaksi asiakasmaksujen jälkeen. Uuden uimahallin hankesuunnitelman mukainen kustannusarvion on n. 13,5 milj. euroa. Investointi uuteen uimahalliin on erittäin merkittävä ja pitkäaikainen.

Tämän lisäksi tulevat muut suunnitelman mukaiset investoinnit: koulut, kadut, vesi- ja viemäriverkosto, sisäilmaongelmien korjaukset jne. Listaa voisi jatkaa pitkältikin. Viimeisin arvio investointitarpeista Iisalmessa seuraavaan 5-10 vuoden aikana on n. 95 milj. euroa.

Hienoa, jos jaksoit lukea blogin tänne saakka! Muun muassa edellä mainittuja asioita varten maksat veroja. Meillä on yhteiskunta, joka toimii ja huolehtii kansalaisistaan. Huolenpidon tasosta voidaan kylläkin olla eri mieltä. Täytyy kääntää asia myös toisin päin. Ilman edellä mainittuja toimenpiteitä meillä ei olisi työkykyisiä veronmaksajia ja jälkipolvia, jotka tämän systeemin edelleen rahoittavat.

Työskentely kuntatalouden parissa on äärimmäisen mielenkiintoista. Työ liittyy kaikkien meidän arkeen ja elämään, olemme usein inhimillisen elämän perusasioiden äärellä. Kuntatalouden kehityksen ennustaminen on keskeinen osa työn sisältöä. Vakaa kuntatalous on Iisalmen kaupungin strateginen tavoite, jonka eteen teemme kovasti työtä rakentaen samalla elinvoimasta seutukuntaa.

Eeva Suomalainen
Talousjohtaja
Iisalmen kaupunki