Future Savo –hanke järjesti lokakuun lopussa tutustumismatkan Närpiöön, Vaasaan ja Pietarsaareen. Ohjelmasta vastasi Vaasan ELY-keskus ja se suunniteltiin Pohjois-Savon haasteita ja tarpeita ajatellen. Matkan aikana pääsimme kuulemaan esimerkkejä ja kokemuksia mm. maahanmuutosta, aluekehityksestä sekä energiapolusta. Pohjanmaalla mukana oli alueen kuntatoimijoita, yrittäjiä sekä aluekehittäjiä eri organisaatioista.

Kauniiden työttömyyslukujen Närpiö

Närpiö työttömyysaste 3,1% on yksi Pohjanmaan matalimmista. Kaupunki tunnetaan Suomen tomaattipääkaupunkina, sillä 70% kotimaisista tomaateista (ja kurkuista) on kasvatettu Närpiössä. Kasvihuoneiden ja vihannespakkaamojen menestys ei ole ollut kuitenkaan itsestään selvyys, mutta vallinneeseen työvoimapulaan on löydetty ratkaisu. ”Kasvihuoneala ei pärjää ilman maahanmuuttajia tai työperäistä maahanmuuttoa” totesi vierailullamme Närpiön kaupunginjohtaja Hans-Erik Linqvist. Ensimmäiset kiintiöpakolaiset saapuivat Närpiöön vuonna 1988 Vietnamista, jonka jälkeen kaupunki on ottanut vastaan pakolaisia aina tarpeen vaatiessa. Tämän lisäksi alueelle on kohdistunut työperäistä maahanmuuttoa.

Pula tekevistä käsistä – vastauksena ulkomainen työvoima

Kasvihuoneviljely alkoi laajentua ja kehittyä 1980-luvulla Närpiössä. Vanhat puupuitteiset, vain osavuosiviljelyä tukevat, kasvihuoneet saivat väistyä uuden viljelijäsukupolven myötä ja tilalle rakennettiin teräsrunkoisia blokkikasvihuoneita, joissa oli mahdollista viljellä keinovalon avulla ympäri vuoden. Viljelyn tehostuttua iski työvoimapula; ennen kesän sesongin turvasivat alueen nuoret, mutta nyt työvoimaa tarvittiin myös syksyisin ja talvisin. Vastaus haasteeseen löytyi Närpiöön tulleista pakolaisista.

1990-luvulta alkaen kantaväestön ikääntyminen lisäsi työvoimatarvetta. Työvoimareserviä ei Närpiössä ollut omasta takaa, eivätkä alueen yrittäjät saaneet houkuteltua uusia työntekijöitä lähikunnista. Esimerkiksi ruotsinkielisyys piti suomenkielisiä muuttajia poissa.

Työnantajat päättivät suunnata katseensa ulkomaille: kun tarvittiin lisää työntekijöitä, päätettiin kysyä ulkomaalaiselta palkolliselta, jos tämä tuntisi jonkun sopivan omasta lähtömaastaan. Närko Oy ei jäänyt odottamaan mahdollisia tulijoita, vaan he lähtivät hakemaan työntekijöitä Bosniasta kesällä 2006.

Ennen Bosniaan lähtöä Närko Oy sopi käytännön asioista kuten asuntojen hankkimisesta ja lupa-asioista kunnan, työvoimatoimiston ja poliisin kanssa. Korvaamaton apu oli vuosina 1992-2002 tulleet bosnialaiset, yritykseen työllistyneet, pakolaiset, jotka auttoivat rekrytointiprosessiin liittyen mm. yhteyshenkilöiden ja oikeiden alueiden löytämisessä.

”Vaihtoehtona oli siirtää tuotanto ulkomaille, mutta halusimme toimia täällä (Närpiössä)… …Saavuttiin pieneen kylään, missä iso joukko työnhakijoilta oli odottamassa… …Palkkasimme viisi hitsaajaa. Kirjoitettiin työsopimukset paikan päällä ja työluvat haettiin Suomen lähetystöstä. Kaikki saivat saman sopimuksen ja saman alkupalkan kuin suomalaiset työntekijämme. Järjestimme matkan Suomeen ja maksoimme palkkaennakkoa” kuvasi Peter Backman rekrytointiprosessia 26.10.2012 tehdyssä haastattelussa.

Vuoden 2006 jälkeen samanlaisia reissuja on tehty muutamia. Metalliyrityksiin työllistyneiden lisäksi mukana ovat tulleet perheet. Kunta on ollut apuna hoitamassa esimerkiksi päivähoitoon ja kouluihin liittyviä asioita. Aviopuolisoiden työllistymistä edistämään yhteistyökumppaneina ovat toimineet esim. kasvihuoneyrittäjät.

Ulkomaalaisten työntekijöiden apua on tarvittu rekrytointiprosessin lisäksi myös perehdyttämisessä. Suuri osa perehdytyksestä on pystytty hoitamaan uusien työntekijöiden äidinkielellä, jolloin on voitu keskittyä rekrytoinneissa ammattitaitoon täydellisen suomen kielen taidon (Närpiön tapauksessa ruotsin kielen) sijaan.

Future Savo –hankkeelle on resurssit auttaa alueen yrityksiä kansainvälisissä rekrytoinneissa. Olemme jo suunnitelleet keväällä 2020 osallistumista useille rekrytointimessuille ulkomailla. Lisäksi keräämme kansainvälisistä rekrytoinneista kiinnostuneita yrityksiä, joiden kanssa voimme konkreettisesti työntää kädet saveen, ja lähteä etsimään työvoimaa ulkomailta.

Polku energia-alan osaajaksi alkaa jo varhaiskasvatuksessa

Energiateollisuudella on Vaasassa syvät juuret; vain 16 vuotta energiateollisuuden ajanlaskennallisen startin jälkeen, Vaasaan perustettiin ensimmäinen tehdas Wickströmin veljesten toimesta vuonna 1906. 1930-luvun lopulla sota pakotti Wärtsilän sekä Strömbergin (nyk. ABB) siirtämään tehtaansa Vaasaan. Tällä hetkellä energia-ala työllistää Vaasan seudulla yli 12 000 työntekijää ja työvoiman tarve kasvaa vuosittain investointien sekä uusien teknologioiden myötä.

Vaasassa onkin kehitetty koulutuspolku, jossa energiaan tutustuminen aloitetaan jo päiväkodissa. Energiapolku on osa Vaasan kaupungille laadittua ilmasto- ja energiaohjelmaa. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa energiapolku alkaa mm. mielenkiinnon herättämisellä, luontoon tutustumisella ja luonnon kunnioittamisella, luonnon ilmiöiden ja sään huomioimisella opetuksessa, sähkön tutkimisella, osallistumisella energiansäästöviikkoon, sekä tekemällä lajittelu ja kierrättämimen tutuksi.

Born to be global

”Pietarsaaren ihme” on osa meidän monien arkipäivää. Alueen suuret elintarvikealan yritykset loistavat tuotteidensa läsnäololla useissa ostoskärryissä, jonka lisäksi törmäämme pietarsaarelaisiin tuotteisiin esim. peltojen laidoilla (paalimuovit) ja kotona esim. keittiöissä ja kylpyhuoneissa (vesilukot).

Elinkeinoelämän juuret ovat merellä ja metsässä. Suurimpia teollisuuden aloja ovat puutavara-, laivanrakennus- ja tupakkateollisuus, joiden lisäksi menestyksekkäitä ovat varustamot ja erilaiset työpajat, kasvavaa elintarvikealaa unohtamatta. Yhdistävinä tekijöinä näille kaikille toimii vienti ja born to be global –ajattelu. ”Meidän alueella on ymmärretty, että kotimaan markkinat ovat liian pienet. Tuotteet suunnitellaan suoraan vientiin. Yrityksen perustamista suunnittelevan katse on suoraan vientimarkkinoissa” kertoo Pohjanmaan Kauppakamarin johtaja Paula Erkkilä.

Haasteena Pietarsaaressa on suuri työvoimatarve. Pietarsaaren seudun kehittämisyhtiö Concordia Oy:n tekemän kyselyn mukaan alueen yritysten työvoimatarve on tällä hetkellä 637 henkilöä. Kahden vuoden kuluttua tarpeen arvioidaan olevan 858 työntekijää. Vastaajina kyselyssä oli 207 yritystä. Concordialla on käynnissä Attract! –hanke, joka pyrkii vastaamaan yritysten työvoimatarpeisiin toimenpiteidensä avulla. Hanke kiertää aktiivisesti erilaisissa rekrytapahtumissa ja suunnitelmissa on jatkossa kehittää mm. kolmikielistä pietarsaarenseutu.fi –sivustoa niin, että sieltä löytää kaiken tarvitsemansa, kun suunnittelee seudulle muuttamista ja siellä työskentelyä. Samaa työtä Pohjois-Savossa tekee Future Savo –hanke.

Mitä ajatuksia tutustumismatka herätti?

Savossa on spesifiin alaan erikoistuneita yrityksiä. Voisimmeko rakentaa jotain Vaasan energiapolkua vastaavaa, lapsia ja nuoria sitouttavaa, myös tänne?

Iisalmessa on järjestetty teknologia-ilta, joka on saamassa jatkoa ensi vuoden puolella. Tapahtuma on suunnattu yläkouluikäisille nuorille (ja heidän vanhemmilleen), jotka suunnittelevat omaa koulutuspolkuaan. Ensimmäinen teknologia-ilta järjestettiin Normet Oy:llä ja ohjelmassa oli mm. tutustumista yleisesti teknologiateollisuuteen, alan työllistymismahdollisuuksiin sekä siihen mitä Normetilla oikeastaan tehdään. Tapahtuma oli todella suosittu ja osallistujien palaute oli positiivista.

Ylä-Savon ammattiopistossa on kehitetty laajennettua työssäoppimista hyödyntäen kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto-opiskelijoille opintopolkumallia, jossa opiskelija suorittaa 35% opinnoistaan Ponsse Oyj:n toimipisteissä. Tällaisen mahdollisuuden hyödyntäminen auttaisi muitakin alueen yrityksiä. Erilaisten opintopolkumallien lisäksi yrityksillä voisi olla mahdollisuus ottaa itselleen mm. kummiluokkia, joiden opinnoissa yritys voi olla mukana tarjoamalla käytännön tehtävänantoja opintoihin liittyen sekä työharjoittelupaikkoja. Alueen yrityksiin ja vahvoihin toimialoihin tutustuminen avartaisi lasten ja nuorten mieltä, ja väitän, ettei siihen riitä kerran vuodessa järjestettävä ”Lapsi mukaan töihin” –päivä. (Vaikka sekin on mahtava idea ja se hyödynnettiin laajalti meillä Iisalmen kaupungilla, sekä törmäsinpä ilahduttavasti oman poikani kanssa lounaalla käydessä joukkoon Savon Voiman työmiehiä, joilla oli lapset mukana.)

Työvoimapula ei aina ratkea kotimaasta rekryämällä. Vetrealla on käynnissä rekrytointikampanja Espanjassa, johon liittyvät työhaastattelut alkavat joulukuun alussa. Alivaltiosihteeri Päivi Nerg varoitteli Savon Sanomissa 19.11.2019 kuinka julkisen sektorin suuret eläköitymiset aiheuttavat hallitsemattoman työvoimapulan. Ratkaisuna pulaan voisi olla työperäinen maahanmuutto, joka ei kuitenkaan vedä tarpeeksi, eivätkä esim. Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset saa jalansijaa, jotta voisivat jäädä Suomeen valmistuttuaan.

Eri asiayhteyksissä käydyissä keskusteluissa on tullut ilmi, että ulkomaalaisten työntekijöiden on vaikea työllistyä, sillä rekrytointi-ilmoitukset ovat vain suomeksi. Vaikka yritys olisi valmis palkkaamaan ulkomaalaisen työntekijän, ei tämä siis käy ilmi rekrytointi-ilmoituksesta – tässä olisi monelle oppimisen paikka.

Me Future Savo –hankkeessa toivomme yrityksiltä rohkeutta rekrytoida niin jo Suomessa asuvia maahanmuuttajia, kuin myös potentiaalista työvoimaa, joka vielä odottaa ulkomailla. Asiaa on helppo lähestyä pohtimalla, vaatiiko tarjoamanne työ täydellistä suomen kielen taitoa vai pärjäisikö vähemmällä – jopa kokonaan englanniksi.

Yhteistyöterveisin,

Niina Hiltunen

Projektityöntekijä

Future Savo -hanke / Iisalmen kaupunki

Lue lisää:

Future Savo -hanke

http://www.futuresavo.fi

Vaasan energiapolku 

http://www.energiapolku.fi/wp-content/uploads/2019/03/EnergyVaasa-2017.pdf

Savon Sanomat: " "Jossain vaiheessa ollaan selkä seinää vasten" - Alivaltiosihteeri Päivi Nerg arvioi väen loppuvan kunta- ja sote-alalta, kun 170 000 jää eläkkeelle"

https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Jossain-vaiheessa-ollaan-selk%C3%A4-sein%C3%A4%C3%A4-vasten-%E2%80%93%E2%80%89Alivaltiosihteeri-P%C3%A4ivi-Nerg-arvioi-v%C3%A4en-loppuvan-kunta-ja-sote-alalta-kun-170-000-j%C3%A4%C3%A4-el%C3%A4kkeelle/1469472

Tomaatteja, teollisuutta ja monikulttuurisuutta eli ns. Närpiön malli

http://www.migrationinstitute.fi/fi/publication/tomaatteja-teollisuutta-ja-monikulttuurisuutta