Julkaistut blogit -blogiarkisto

ITSENSÄ TUNTEMINEN VOI AVATA MAHDOLLISUUKSIA – yksi etappi kuljettavaksi?

3.5.2016 10.58
3

Tämänkertaisen Etapin blogitekstin on ajatellut ja kirjoitellut Etapissa työharjoitteluaan suorittava Teija Aspelund, Savonia AMK, Iisalmen yksikön sosionomi-opiskelija. Omaa polkuaan Teija on rakentanut nuoruusvuosien tarjoilijan koulutuksen jälkeen pienin askelin sekä työvuosia, että uusia ammattiopintoja suorittaen. Vasta nyt aikuisiällä todellinen unelma-ammatti alkaa pikkuhiljaa selkiytyä, kysymysmerkkejä ja haasteita matkan varrella riittää vieläkin – mutta niin riittää motivaatiota ja haluakin! ”Heikkojen hetkien” rohkaisevana mottona Teijalla onkin ollut: ”Se miten nopeasti saavutan päämääräni ja unelmani, ei ole ollenkaan niin tärkeää kuin se, mitä voin kulkemallani matkalla oppia”.

 

Milloin olet viimeksi pysähtynyt ajattelemaan itseäsi ja sitä, kuka ja millainen olet? Missä juuri sinä olet hyvä? Onko kulunut jo hyvän aikaa siitä, kun olet viimeksi antanut sisäisen äänesi kertoa, mitä haluat ja toivot tulevaisuudelta? Tai onko ”vastatuuli” saanut positiivisuutesi ja uskosi tulevaan hieman heikkenemään? Joskus ihan vaan tavallinen arki voi saada unohtamaan tärkeitä asioita itsestään, vaikka se sujuisikin päivästä toiseen ihan kivasti.

 

Työnhakija voi olla monella tapaa aktiivinen. Hän voi kirjoittaa ja lähettää kolme työhakemusta viikossa tai viisi kuukaudessa. Voi myös olla niin, että hän on päättänyt pitää itsestään huolta ja alkanut noudattamaan kuntosaliohjelmaa sekä terveellistä ruokavaliota päivittäin. Myös ystävien ja kavereiden kanssa voi viettää aikaa aktiivisesti. Siitä huolimatta ehtii vielä miettiä mahdollisia työpaikkoja ja lähettää niihin hakemuksen. Eikä työnhakijan tarvitse välttämättä olla edes työtön. Opiskelija ja osa-aikatyössä oleva tai vaikka henkilö, joka on halukas vaihtamaan nykyisen työpaikkansa toiseen, ehkä parempaan, voi olla työnhakija. Eikä tällaisessa aktiivisuudessa mitään vikaa olekaan.

 

Voisiko kuitenkin olla niin, että itsensä tunteminen olisi ensimmäinen tärkeä askel omien unelmien toteuttamisessa? Ehkä energiaa pitäisi suunnata oikeisiin asioihin, oikealla tavalla, jotta asiat menisivät haluttuun suuntaan. Jokainen meistä tietää, että aikana, jolloin kaikesta säästetään, ei työpaikan löytäminen ole se kaikista helpoin juttu… Mutta millaisia asioita meistä jokainen voisi tehdä, että sen unelmien työn, itselle sopivan työn löytyminen, voisi jonain päivänä omalla kohdalla helpottua? Vai voiko ”pieni ihminen” tehdä itse yhtään mitään?

 

Minä ajattelen, että positiivisuus lisää positiivisuutta. Pieni hetki päivässä omalle ”minälle” ja itsetuntemukselle on hyvä alku.  Moni meistä kertoo olevansa positiivinen; tulevansa toimeen erilaisten ihmisten kanssa, pystyvänsä toimimaan sekä itsenäisesti että tiimin jäsenenä, olevansa tunnollinen ja ahkera - listaa voisi jatkaa loputtomiin. Mutta mitä tämä kaikki tarkoittaa? Tarkoittaako se sitä, että olemme kaikki samanlaisia vai ilmenevätkö nämä piirteet eritavalla, yksilöllisesti, meissä jokaisessa?

 

Jos kuvittelisin itseni työnantajaksi, joka tarvitsee työntekijää, toivoisin kuulevani työnhakijalta jotain persoonallista ja ainutlaatuista. Jotain mikä kuvaa häntä yksilönä ja muista hakijoista erottuvana. Jotain, joka toisi esille juuri kyseisen hakijan osaamisen ja sopivuuden sekä kyseiseen työhön, että työyhteisöön. Niin, nämäkin asiat ovat jo moneen kertaan kuultu ja ehkä jopa loppuun käytetty, mutta siitä huolimatta - sellaista minä toivoisin.

 

Miten sitten voisi erottua kaikkien niiden muiden hakijoiden joukosta? Voisimme jokainen aloittaa siitä, että olisimme itse oikealla tavalla aktiivisia. Ensimmäiseksi voisimme luvata pysähtyä miettimään kuka ja millainen minä olen ja mitä haluan. Lisäksi voisimmee opetella uskomaan, että minä osaan ja minä pystyn. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikesta pitäisi selvitä yksin - avun pyytäminen on edelleen sallittua ja kaiken lisäksi se on tärkeä taito. Kun sitten opimme, että positiivisuus lisää positiivisuutta, voisimme miettiä, millä tavalla meidän hyvät ominaisuutemme näkyvät meissä? Jokaisessa meissä on myös heikkouksia, mutta ne voimme korvata vahvuuksilla. Yksi vahvuus voisi olla kyky keksiä keino kiertää tai voittaa oma heikkous, löytää vaihtoehtoinen tapa toimia. Ei päätä kannata seinään hakata saman asian takia, kun mahdollisuutena on siirtää seinä tai etsiä ovi tai edes pieni ikkuna. Olisi kuitenkin hyvä muistaa, että kukaan ei tee asioita meidän puolestamme, vaikka ohjaavia ja auttavia tahoja löytyykin.

 

Kesä lähestyy ja aurinko näyttäytyy toivottavasti päivä päivältä enemmän ja enemmän. Ulkona kuulee linnun laulavan ja laulua voi jäädä kuuntelemaan. Mutta töitä pitäisi löytää. Siitä huolimatta voimme antaa tietoisesti itsellemme aikaa ajatella. Ehkäpä voimme löytää seuraavaan työhakemukseen tai – haastatteluun sellaisia sanoja, jotka oikeasti kuvaavat meitä, ja jättää taas pois ne sanat, joita oletamme muiden haluavan kuulla. Aloitetaan elinikäinen oppiminen tänään. Opitaan jokaisesta erheestä ja annetaan huomiselle mahdollisuus! Se, millaisia olemme olleet viisi vuotta sitten, ei välttämättä ole sitä, mitä olemme tänään. Meistä jokainen voi löytää itse vastauksen kysymykseen: Kuka ja millainen minä olen? Miksi juuri minä olen hyvä tällaisena kun olen?