Museon tallennusalue

Juhani Ahon museon tarkoituksena on toimia Ahoon liittyvän kulttuuriperinnön vaalimiseksi ja säilyttämiseksi. Museo on perustettu vuonna 1958 painopisteenään Juhani Aho ja pappilakulttuuri ja ympäristönä sillä toimii Koljonvirran sotahistoriallinen alue. Museon toiminta pohjautuu museon aineistoihin ja kokoelmiin. Päämääriensä tavoittamiseksi museo harjoittaa kulttuuriperinnön tallettamista, näyttelytoimintaa ja muuta yleisötyötä, opetus- ja kasvatustoimintaa sekä tutkimus- ja julkaisutoimintaa. Museon omistajana toimii Iisalmen kaupunki ja sen toimintaa hallinnoi kaupungin sivistys- ja hyvinvointilautakunta.

Juhani Ahon museolla on kolmitahoinen rooli paikallisena kulttuurihistoriallisena museona. Se toimii Juhani Ahon kirjailijamuseona, kulttuurihistoriallisena pappilamuseona sekä sotahistoriallisena paikallismuseona liittyen Suomen sodan aikaiseen Koljonvirran taisteluun. Museon kokoelmatyö painottuu ensisijaisesti Juhani Ahoon ja tämän perheeseen, toissijaisesti Iisalmen pappilaan ja pappilakulttuuriin ja kolmanneksi Koljonvirran taisteluun. Museon kokoelmatehtävänä on kerätä, tallettaa, säilyttää ja esittää paikallista aihealueensa aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä museo-objektien ja arkistomateriaalin muodossa sekä toteuttaa ja edistää aihealueeseensa ja kokoelmiinsa liittyvää tutkimusta ja julkaisutoimintaa. Museo-objektilla tarkoitetaan mitä tahansa objektia, jonka nähdään kuvastavan aikaansa ja sen säilyttäminen nähdään kulttuuriperinnön tallettamisen kannalta olennaisena. Objektista tulee museo-objekti, kun se talletetaan, luetteloidaan ja dokumentoidaan museon kokoelmiin. Objekteihin kuuluvat esine-, taide-, tekstiili-, valokuva-, arkisto- ja kirja-aineistot ja rakennukset sekä tallenteet, nauhoitteet, haastattelumateriaali ja muut aineettoman kulttuuriperinnön objektit.

Juhani Ahon museon primäärinen objektien tallennusalue sijoittuu aikavälille 1830-1929 Juhanin isän Theodor Brofeldtin syntymävuosikymmeneltä Juhani Ahon kuolinvuosikymmenelle painottaen Juhanin lapsuuden aikaa ja Theodorin kappalais- ja rovastiaikaa Iisalmessa. Aiheellisesti tallennusalue koskee Juhani Ahon, tämän sisarusten ja vanhempien esineistöä, kirjailijanvälineitä ja kappalaispappiloiden tavaroita. Alueellisesti tallennusalueena toimii Iisalmi, painotuksena Mansikkaniemi. Sekundäärinen tallennusalue sijoittuu aikavälille 1808-1809 koskien Suomen sotaa, jolloin alueellisena ja aiheellisena tallennusalueena on Koljonvirran taistelu.

Kirkkohistoriallinen ja yleinen pappila-aineisto ohjataan ensisijaisesti muihin soveltuviin alan museoihin. 

Juhanin perhe-elämää Venny Soldanin kanssa koskeva aineisto ja Venny ja Tilly Soldanista kertova aineisto, etenkin taiteellinen aineisto, voidaan harkinnanvaraisesti ohjata myös Järvenpään Ahola-museoon tai Järvenpään taidemuseoon.

Haluatko tehdä lahjoituksen?

Museo ottaa vastaan objektilahjoituksia tallennusalueensa mukaisesti. Vastaanoton perusteena on objektin edustavuus, kontekstitiedot ja kunto. Lisäkriteerejä ovat harvinaisuus, merkityksellisyys, käytettävyys, paikallisuus ja säilyvyys. Lisäksi arvioidaan museon kokoelmien täydentämistä tai päällekkäisyyttä, muiden museoiden tallennusalueita ja museon kykyä ottaa objekti vastaan ja säilyttää se soveltuvissa olosuhteissa.

Tarjotessanne lahjoitusta museon kokoelmiin pyydämme lähettämään siitä kuvia sekä kertomaan mahdollisimman kattavasti lahjoitettavien objektien historiasta. Olennaisia tietoja ovat esimerkiksi valmistukseen ja käyttöön liittyvät ajankohdat, paikat ja henkilöt sekä käyttötavat ja käyttötarkoitukset.

Huomioithan, että voimme liittää lahjoituksen joko varsinaisiin suojeltuihin museokokoelmiimme tai ns. käyttökokoelmaan pedagogisia tarpeita varten.

Hankinnoista laaditaan aina lahjoitus- tai luovutussopimus, jolla objektien omistus-, hallinta-, käyttö- ja muut oikeudet siirretään lahjoittajalta museolle. Sopimus toimii myös vastaanottoasiakirjana. Sopimus tehdään, kun objekti luovutetaan museon kokoelmiin. Sopimus sisältää lahjoittajan tai luovuttajan yhteystiedot, sopimusehdot ja objektien tiedot riittävällä tasolla niiden yksilöimiseen myöhemmin. Sopimuksen liitteenä voi olla objektien tarkempia taustatietoja. Sopimus tehdään kahtena samasanaisena kappaleena, joista toinen jää museon arkistoon ja toinen lahjoittajalle tai luovuttajalle. Sopimuksessa määritetään museolle oikeudet tallettaa, lainata ja käyttää objekteja myös muissa tiloissa ja näyttelyissä kuin museolla. Sopimus antaa myös oikeuden tehdä poistoja museokäytänteiden mukaisesti. Sopimus ei velvoita museota entisöimään tai pitämään objekteja esillä. Oikeuksien siirtyminen sopimuksessa tarkoittaa myös mahdollisuutta siirtää objekti pedagogiseen käyttökokoelmaan. Ehtojen tarkoitus on taata museolle vapaus toimia museoalan käytäntöjen mukaan kokoelmatyössä.