Siirry sisältöön
Museon historia

Pappilasta museoksi

Mansikkaniemi on aikoinaan kuulunut Iisalmen pappilan maihin. Pappilan tila on ensimmäisen kerran mainittu maarekisterissä vuonna 1798 numerolla 18:0. Vuonna 1897 Pappilan tilasta lohkottiin Pienpappila eli nykyinen Mansikkaniemen museon alue numerolla 18:7.

Rakennukset Mansikkaniemellä ovat kuitenkin jo varhaisempaa perua. Rakennukset on mahdollisesti rakennuttanut rovasti Johan Lorenz Lagus (kirkkoherrana 1854- 1881) apulaiselleen kappalaisen taloksi 1850-luvulla. Toisen lähteen mukaan Lagus olisi rakennuttanut ne jo 1840-luvulla tyttärelleen. Joka tapauksessa Mansikkaniemi toimi 1850-luvulta lähtien kappalaisen virka-asuntona. Tällöin pappila oli vuoraamaton ja maalaamaton hirsirakennus, jossa oli neljä huonetta ja keittiö. Pihapiirissä oli lisäksi tuparakennus, kaksi aittaa, maakellari, sauna ja navetta.

Vuonna 1865 Mansikkaniemelle muutti kappalainen Theodor Brofeldt perheensä ja nelivuotiaan poikansa Johannes Brofeldtin (Juhani Aho) kanssa. Brofeldtit asuivat pikkupappilassa vuoteen 1876, kunnes muuttivat Kyrönniemeen Vieremälle ja sittemmin Iisalmen isoon pappilaan Theodorin saadessa rovastin arvon.

Brofeldtien jälkeen rakennusten historia on epäselvä, mutta jossain vaiheessa rakennukset ovat siirtyneet pappilakäytöstä yksityiseen asuinkäyttöön. Tähän voi liittyä vuosien 1910-1924 aikaiset Mansikkaniemen tilojen uudelleenrekisteröinnit ja yhdistelyt. Sota-aikoina rakennuksiin majoitettiin evakkoja.

Myöhemmin Iisalmen maalaiskunta osti rakennukset ja perusti Juhani Ahon museon vuonna 1958. Museota varten rakennukset peruskorjattiin ja museoon kerättiin takaisin vanhaa pappilan kalustusta. Perustusvuonna kerättyyn museokokoelmaan kuului noin 250 museo-objektia. Seuraavan vuosikymmenen aikana museon objektimäärät lähes kaksinkertaistuivat ja nykyään museon kokoelmat kattavat noin 650 museo-objektia.

Museon alkuvuosina museota pyrittiin laajentamaan ja alueelle siirrettiin 1964 Ruotaanmäeltä tuulimylly ja Koljonvirran tilalta Suomen sodan nähnyt aitta.

Vuonna 1970 kuntaliitoksen myötä museo siirtyi Iisalmen kaupungin omistukseen.

Usein kysytyt kysymykset

Kuvaaminen

Saako museossa kuvata?

Valokuvaaminen on sallittua museon päänäyttelyssä ilman salamavalon käyttöä. Vaihtuvissa näyttelyissä kuvaaminen on kielletty.

Miksi kuvaamista rajoitetaan?

Valon ja etenkin UV-säteilyn vaikutus haurastuttaa museo-objekteja ja varsinkin tekstiilejä, minkä vuoksi museon valon määrää tarkaillaan mittareilla. Vaikka yksittäinen salamavalo ei aiheuttaisi näkyvää vaikutusta, tuhansien asiakkaiden kerryttämä vaikutus on huomattava, minkä vuoksi kuvaaminen on tasapuolisesti rajoitettua kaikilta.

Vaihtuvien näyttelyiden sisällöt ovat tekijänoikeuksien alaisia, minkä vuoksi valokuvaaminen on kielletty.

Saako kuvia jakaa sosiaalisessa mediassa?

Päänäyttelystä tai museosta otettuja kuvia saa ja toivotaan jaettavan sosiaalisessa mediassa.

Saako kuvia käyttää kaupallisesti?

Museon näyttelyistä otettujen kuvien kaupallinen käyttö on kielletty. Jos sinulla on ajatus kuvien kaupallisesta hyödyntämisestä, ota yhteyttä niin katsotaan, josko saataisiin tehtyä yhteistyötä asian suhteen.