Iisalmen kansalaisopistossa oli käynnissä ajalla 1.8.2014 - 31.7.2016 EU-rahoitteinen Erasmus+ hanke
"Musiikkia, kieliä ja kansainvälisyyttä"
Hankkeessa toteutettiin seuraavat liikkuvuudet eli opettajien täydennyskoulutusmatkat:
syksy 2014
Kahden viikon kielikurssi Ranskassa, Tapani Lakaniemi
kesä 2015
Kahden viikon kielikurssi Englannissa, Taimi Rytkönen
kevät 2016
Tutustuminen aikuisten laulunopetukseen Latviassa, 1 viikko
Eeva Riitta Rytkönen, Susanna Alajuuma-Kettunen
kevät 2016
Viikon kielikurssi Espanjassa, Mirka Savolainen
kesä 2016
Tutustuminen Orff-pedagogiikkaan Itävallassa, 1 viikko
Laura Bergman-Vatanen, Petri Herranen, Tiina Andersin
kesä 2016
Viikon kielikurssi Ranskassa, Tapani Lakaniemi
kesä 2016
Tutustuminen aikuisten instrumenttipedgogiikkaan Italiassa
Marjo Suhonen, Heli Nissinen, Sanna-Kaisa Ruoppa
yhteensä 14 projektimatkaa.
Opittua AIKUISTEN MUSIIKINOPETUKSESTA:
- Aikuisten opettamiseen voisi keskittyä täysipainoisemmin erityisesti yhteismusisoinnin osalta. Voisi tarjota mahdollisuuksia soittaa esim. kamarimusiikkikokoonpanoissa. 30 minuuttia viikossa on liian lyhyt aika.
- Aika ja paikka eivät ole merkityksellisiä, kun musisoidaan. Harjoituksia voi pitää vaikka iltamyöhällä meluisassa urheiluhallissa. Tärkeintä on yhdessä tekeminen.
- Soittotunti voi olla myös sosiaalinen tapahtuma, jossa oppilaat tapaavat ja kuuntelevat toisiaan sekä soittavat yhdessä.
- Miksi suunnata omaa energiaansa sellaiseen lapseen, jota soittaminen ei kiinnosta? Mielekkäämpää on opettaa innostuneita aikuisia ja unohtaa omat ambitionsa siitä, että kaikista täytyy tehdä ammattisoittajia.
- Voisin nähdä opistossamme aivan mahtavan tilaisuuden tutustua tähän ikään kuin "musiikki kuuluu kaikille"-filosofiaaan kuuluvaan ja musiikin terapialliseenkin suuntaukseen kurkottavaan tapaan tukea ihmisten elämässä hyvinvointia parantavia vaikutuksia ja seurauksia. Lisäksi se antaisi mahdollisuuden erottua positiivisen innovatiivisena muista suomalaisista opistoista. Se hämäännys ja jonkinasteinen turvattomuuskin, johon nykypäivänä väistämättä törmää valtavan digitalisaatio-buumin vyöryessä joka ovesta ja ikkunasta tajuntaamme oli hyvä muistutus siitä, että olemme näiden asioiden äärellä globaalisti samassa veneessä. Prof. Dr. Rainer Matthias Holm-Hadulla luento sai todellakin pohtimaan näitä kysymyksiä vakavasti: Esimerkiksi suurten voittoja tavoittelevien ylikansallisten firmojen talutusnuoraan asettaminako me jatkamme elämää? Mietin ympärivuorokautisen median tietotulvaa, joka vaatii huomiotamme tauotta. Oivallukseni oli, että loppuseltaan vain ihminen itse omilla päätöksillään voi ehkä vielä valita ja suojata ja rajata näitä asioita? Vai voiko? Voisiko opisto tarjota aiheeseen sopivan luennon, joka olisi kiihkoton ja asiaa neutraalisti pohtiva.
- Sain paljon ideoita siitä, miten opetustilannetta voi rikastuttaa ja ottaa huomioon erilaiset oppijat.
Opin mm. keinoja miten rytmiä voi opettaa kokonaisvaltaisemmin ja niin, että oppilas sisäistää sen. Ei pelkästään naputtamalla ja lausumalla rytmiä vaan liikkeen avulla, jolloin rytmin ymmärtäminen saattaa helpottua.
- Klangstein-worksopissa oivalsin, miten tärkeää musiikin käyttö on mm. terapiassa sekä erilaisten erityisryhmien kanssa työskenneltäessä. Kiveä osaa jokainen soittaa ja äänet ,jotka kivi saa aikaan rentouttavat sekä parantavat.
- Symposiumissa tuli monesti se ajatus ilmi, että opettajan on hyvä olla hereillä ja reagoida muuttuvaan aikaan ja maailmaan. Opiskelusta tulee mielekkäämpää ja innostavampaa silloin, kun se jotenkin liittyy oppijan kokemusmaailmaan.
- Mielenkiintoista oli nähdä myös se miten eri taiteenaloja voi yhdistellä.
- Kaikkia oppimiani ideoita voi käyttää hyväksi myös aikuisopiskelussa Iisalmessa.
- Mitään erityisen mullistavaa tai erilaista ei aikuisten opetuksessa Fiesolen musiikkioppilaitoksessa ollut, mutta se mikä oli mielestäni hienoa ja miettimisen arvoista myös meillä, että opetuksen painopistettä voitaisiin suunnata myös enemmän aikuisiin. Nimenomaan aikuisopiskelijat ovat hyvin motivoituneita, innokkaita ja tiedonhaluisia opiskelijoita. Meidän 30 minuuttinen oppitunti viikossa tuntuu aika mitättömältä tuon opetusmäärän rinnalla, jota he saavat Fiesolessa. Myös yhteismusisoinnin huomattava osuus aikuisilla tuntui mielekkäältä, koska oli helposti havaittavissa, kuinka paljon he siitä nauttivat.
- Matka laajensi näkemystä mm opettamisen ja konserttien/esiintymisten/tapahtumien mahdollisuuksista, toi ennakkoluulottomuutta ja toivottavasti rohkeutta tehdä asioita vaihtelevilla tavoilla. Voisi hyödyttää kansalaisopistoa esim. niin, että herää innostus kouluttautua/kurssittautua paremmin johonkin tutustumaani aiheeseen ja järjestää uudenlaisia kursseja. Myös nykyisessä opetuksessa on hyötyä siitä, että näkee miten asioita tehdään muualla!
- Oma koulutukseni ja työni on painottunut lasten ja nuorten opetukseen. Opintomatkalla sisäistin paremmin aikuisten toiveita ja tavoitteita soittoharrastukselleen, mikä on auttanut minua aikuisoppilaiden opetuksen sisällön suunnittelussa. Aikuisille pitäisi tarjota myös monipuolisempia harrastemahdollisuuksia, sillä Italiassa kokemani perusteella kysyntää erilaisille yhteissoiton muodoille olisi runsaasti. Pitäisikö soittoa tarjoavien oppilaitosten ottaa ylipäänsä enemmän vastuuta siitä, että lapsena soittoa harrastaneet henkilöt pääsisivät hyödyntämään taitojaan myös aikuisena?
- Se, mitä Italiassa saattoi Suomesta kaivata, oli aikataulujen pitävyys. Emme vielä aivan oppineet, milloin aikataulut toimivat minuutilleen ja milloin taas kelloa katsotaan, jos katsotaan... Toisaalta tämä toi myös rentoutta esimerkiksi opetustilanteisiin; aikaa käytetään sen verran kuin tarpeen, ja kaikki ymmärtävät, jos liikenneruuhkat aiheuttavat myöhästelyä eivätkä tunnit tai konsertit pääse alkamaan sovittuun aikaan - ne aloitetaan sitten kun kaikki odotetut ovat paikalla. Arvoitukseksi kuitenkin jäi se, miten italialaiset suunnittelevat arkensa voimakkaasti vaihtelevien aikataulujensa ympärille?
- Italian kadut huokuvat kulttuuria ja perinteitä niin paljon, että välillä oli vaikea ymmärtää olevansa niiden asioden sydämessä, mistä musiikin- ja taidehistorian kirjoista on ennen vain lukenut. Ehkä italialaisten perinteet ja kulttuurin arvostus tuovat musiikkiopintoihin ripauksen enemmän intohimoa, mutta itse opetuksen toteutustavoissa olemme loppujen lopuksi hyvin lähellä toisiamme
- Laulajien oppi näiltä matkoilta on se, että laulukoulutus kuuluu kaikenikäisille. Opetamme laulua laulumuskarista lasten laulukoulun kautta nuorille ja aikuisille. Laulaminen kehittää monipuolisesti niin yksilöä kuin yhteisöjäkin ja antaa terveen elämän.
Opittua KIELTENOPETUKSESTA:
- Oli hyvä palauttaa mieleensä ihmisten erilaiset lähtökohdat oppimiselle. Arabiaa tai farsia äidinkielenään puhuvilla on vaikeuksia eri äänteiden kanssa verrattuna esim. germaanisia kielijä puhuviin opiskelijoihin.
- Although I did not learn any new teaching techniques as the teachers mostly used conversational topics, like I do in my classes, and used current event articles from the news, like I do, and grammar based on mistakes that we made in class, like I do - the thing I think I took away was much more confidence speaking French. As you know I studied French at the University in the 80’s - yes, 30 years ago. I have forgotten many things, and not because I am senile, but if you don’t use it regularly, it slips away. Staying with a host family was wonderful (and not only because I didn’t have to cook my own food or pay for restaurants), but because my host and I sat down and talked during meals. That was in addition to my classes, where we had to read, discuss, and study. The compounded effect was that I ended up having to use French most of the day, and that really helped loosen my tongue so I felt more comfortable speaking, even when I couldn’t think of the right word, or made grammar mistakes. This course gave me a much needed boost of confidence which was lacking in my French classes, where I have to mostly speak either French or Finnish and the two often became twisted and mixed together. It was not pretty, but I feel better about it now. I know I will still make mistakes, but the bulk of the take away was confidence.
- I think it was very interesting to see how adult education works in Spain. I think the idea, that anybody can book a one-week (or longer) intensive language course any time of the year starting on Mondays, is a very dynamic way of teaching and being available for students all over the world, all year-round. Also the idea of doing a level-test before the course enabled the teacher to focus on the issues that were useful for our group. I think what I learned from Beatriz, is that as a language teacher, I could use smartboard more with our students and online materials make the lessons more interesting instead of the traditional audio materials that always go too quickly.
- Why don’t you attend a language course in sunny Spain!