|
|
Ylioppilastutkinto on lukion päättötutkinto. Opiskelija osallistuu koko tutkintoon eikä vain yksittäisiin kokeisiin. Ylioppilaskokeet järjestetään kaksi kertaa vuodessa ylioppilastutkintolautakunnan määrääminä päivinä keväällä ja syksyllä. Tutkinto on suoritettava enintään kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Koko tutkinnon voi suorittaa myös yhdellä kerralla, paitsi jos tutkintoon kuuluu kaksi vierasta A-kieltä. Silloin kolmannen vuoden syksyllä kannattaa osallistua vahvemman A-kielen kokeeseen ja seuraavana keväänä toisen A-kielen kokeeseen. Tutkinnon suorittaminen alkaa, kun opiskelija ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon.
1. Tutkinnon rakenne
Kokelaan tutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Kokelas valitsee kolme muuta tutkintonsa pakollista koetta seuraavien neljän kokeen joukosta: toisen kotimaisen kielen koe, yksi vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Kokelas voi lisäksi sisällyttää tutkintoonsa yhden tai useamman ylimääräisen kokeen.
2. Äidinkielen koe
Äidinkielen kokeeseen kuuluu tekstitaidon koe ja esseekoe. Kokeet järjestetään eri koepäivinä. Arvosana määräytyy näissä kokeissa saadun painotetun pistesumman perusteella. Jos kokelas jättää saapumatta jompaankumpaan äidinkielen kokeen koetilaisuuteen, katsotaan kokonaissuoritus keskeytyneeksi eikä kompensaatio ole mahdollinen. Kokelaan on koetta uusiessaan suoritettava kokeen molemmat osat uudelleen.
3. Reaaliaineiden koe
Reaalikoepäiviä on kullakin tutkintokerralla kaksi. Yhtenä päivänä voi osallistua vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten yhdellä tutkintokerralla voi suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta. Tutkinnon hajauttamalla voi halutessaan osallistua usean reaaliaineen kokeeseen.
Opiskelija voi valita jonkin reaaliaineen kokeen yhdeksi pakolliseksi kokeekseen. Valitusta aineesta ei voi koetilanteessa poiketa vaan kyseinen koe on hänen tutkinnossaan pakollinen aine tutkinnon loppuun saakka. Muut mahdolliset reaaliaineiden kokeet ovat hänen tutkinnossaan ylimääräisiä kokeita.
Eri oppiaineet jakautuvat kahdelle koepäivälle seuraavasti:
| Ensimmäinen koepäivä |
Toinen koepäivä |
psykologia
filosofia
historia
fysiikka *
biologia |
evankelis-luterilainen uskonto
ortodoksinen uskonto
elämänkatsomustieto
yhteiskuntaoppi
kemia *
maantiede *
terveystieto |
*Kokeessa saa käyttää apuvälineinä laskinta ja taulukkokirjaa.
Annettavien tehtävien ja vastausten määrät ovat seuraavat:
| |
Tehtävien määrä kokeessa |
Vastausten enimmäismäärä |
| uskonto (ev.lut) |
10 |
6 |
| uskonto (ort) |
10 |
6 |
| elämänkatsomustieto |
10 |
6 |
| psykologia |
10 |
6 |
| filosofia |
10 |
6 |
| historia |
10 |
6 |
| yhteiskuntaoppi |
10 |
6 |
| fysiikka |
13 |
8 |
| kemia |
12 |
8 |
| biologia |
12 |
8 |
| maantiede |
10 |
6 |
| terveystieto |
10 |
6 |
Kussakin kokeessa voidaan antaa 1-2 vaativaa jokeritehtävää. Pisteitys noudattaa käytäntöä, jossa tavanomainen tehtävä pisteytetään välillä 0-6 ja jokeritehtävä välillä 0-9.
4. Eritasoiset kokeet
Kokelas voi valita lukio-opintojensa laajuudesta riippumatta kahden eri vaikeustasoisen kokeen välillä matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja yleisesti opetetuissa vieraissa kielissä. Vähintään yhdessä pakollisessa kokeessa on suoritettava vaativampi koe. Tutkintoon saa kuulua vain yksi koe samassa oppiaineessa. Kokelas voi osallistua samalla kerralla enintään kahteen lyhyen kielen kokeeseen. Silloin hän voi käyttää kokeisiin yhteensä kahdeksan tuntia. Kokelaan ilmoittautumisessa tekemä valinta kokeen pakollisuudesta tai ylimääräisyydestä sekä tason valinta on sitova.
5. Osallistumisoikeus
Ylioppilastutkintoon osallistuminen edellyttää, että lukion oppimäärää suorittava on opiskellut lukion tuntijaon mukaiset pakolliset kurssit aineessa, jonka kokeeseen hän osallistuu. Jos vieraan kielen koe perustuu oppimäärään, jossa ei ole pakollisia kursseja, lukion oppimäärää suorittava voi osallistua kokeeseen opiskeltuaan kolme lukiokurssia.
Rehtori voi evätä osallistumisen ylioppilastutkintoon tai siihen kuuluvaan kokeeseen, jos kokelas ei täytä osallistumiselle säädettyjä edellytyksiä. Rehtorin tulee antaa osallistumisoikeuden epäämisestä perusteltu kirjallinen päätös. Lukion rehtorin päätökseen, jolla rehtori on evännyt osallistumisoikeuden ylioppilastutkintoon tai siihen kuuluvaan kokeeseen, saa kirjallisesti hakea oikaisua lääninhallitukselta. Lääninhallituksen päätökseen asiassa haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
6. Kokeen uusiminen ja tutkinnon täydentäminen
Hylätyn pakollisen kokeen voi uusia kaksi kertaa ko. kokeen tutkintokertaa välittömästi seuraavan kolmen tutkintokerran aikana. Jollei hylättyä koetta saada tässä ajassa hyväksytysti suoritetuksi, on ylioppilastutkinnon kaikki kokeet uusittava. Pakollisen hylätyn kokeen uusinnan voi suorittaa eri tason kokeena kuin hylätty koe, edellyttäen että tutkintoon kuuluu jokin muu A-tason koe pakollisena. Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa, mutta kokeen tasoa ei voi vaihtaa.
Hyväksyttyä koetta saa yrittää korottaa kerran ilman aikarajoitusta. Ylioppilastutkintotodistukseen merkitään paras suoritus ja muista hyväksytyistä suorituksista annetaan erillinen todistus. Ylioppilastutkintoa voi tutkinnon suorittamisen jälkeen täydentää.
7. Ilmoittautuminen
Ilmoittautuminen tapahtuu kirjallisesti kunakin tutkintokertana erikseen koulun hyväksymällä lomakkeella. Varsinaisiin kokeisiin ja uusintoihin ilmoittaudutaan eri lomakkeilla. Ilmoittautuminen on aina sitova. Myös kokelaan ilmoittautumisessa tekemä valinta kokeen pakollisuudesta tai ylimääräisyydestä sekä tason valinta on sitova eikä siitä koetilaisuudessa voi poiketa. Koe, johon kokelas on ilmoittautunut, mutta johon hän ei ilman erityisen painavaa syytä ole saapunut, katsotaan hylätyksi. Lautakunta voi erityisen painavasta syystä mitätöidä kokelaan ilmoittautumisen hakemuksen perusteella. Ilmoittautumisen mitätöinti ei pidennä tutkinnon suorittamiselle säädettyä aikaa. Kokeisiin tulee ilmoittautua koulun ilmoittamina aikoina.
8. Tutkintomaksut
Kokelas, joka hajauttaa tutkinnon suorittamisen, maksaa aina perusmaksun ja sen lisäksi koekohtaisen maksun. Maksuista lähetetään lasku kotiin. Syksyllä 2017 perusmaksu on 14 euroa ja koekohtainen maksu 28 euroa. Maksu on ulosottokelpoinen. Ylioppilastutkintotodistus jää saamatta, jos tutkintomaksut ovat maksamatta.
9. Lukivaikeus
Ylioppilastutkintolautakunta luokittelee lukivaikeuden vaikeusasteen neliportaisella asteikolla: ei häiriötä, lievä häiriö, keskivaikea häiriö ja vaikea häiriö.
Jos lukivaikeus on keskivaikea tai vaikea, kokelas voi hakea koetilanteen erityisjärjestelyjä. Kyseeseen tulevia järjestelyjä ovat lukihäiriön vaikeuden ja luonteen mukaan esimerkiksi
- pitkätaukoinen kuullunymmärtämiskokeen äänite
- lisäaika kuullunymmärtämiskokeen lopussa
- lisäaika kirjallisessa kokeessa
- isokirjaimiset tehtävät
- erillinen koetila
- oikeus käyttää vastausten kirjoittamiseen tietokonetta tai kirjoituskonetta erillisessä koetilassa
Erityisjärjestelyjä tulisi hakea silloin, kun kokelas ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon. Mikäli eritysjärjestelyjen tarve havaitaan vasta myöhemmin, niitä voi hakea myös muuna aikana.
Koetilanteen erityisjärjestelyjen myöntämisen edellytyksenä on, että kokelas on saanut lukilausunnot kahdelta lausunnonantajalta. Lukivaikeuslausunnon lausunnonantajan tulee olla lukivaikeuteen perehtynyt erityisopettaja, psykologi, puheterapeutti tai muu lukiasiantuntija (esimerkiksi lukivaikeuteen perehtynyt lääkäri).
Lievissä lukivaikeustapauksissa kokelas voi saada enintään yhden arvosanan korotuksen silloin, kun pistemäärä sijoittuu riittävän lähelle ylempää arvosanaa. Sama koskee myös keskivaikeasta tai vaikeasta lukivaikeudesta kärsivää kokelasta, ellei hän ole hakenut erityisjärjestelyjä.
Lausunto lukivaikeudesta on kirjoitettava lautakunnan laatimaan lomakkeeseen (saatavana koululta), ja se voi olla hankittu peruskoulun 9. luokalla tai lukioaikana. Lausunnon ensimmäisen sivun täyttää kaikilta osin lukitutkimuksen suorittaja (lukivaikeuteen perehtynyt erityisopettaja, psykologi, puheterapeutti, muu lukiasiantuntija), lausunnon toinen sivu täytetään lukiossa. Sen allekirjoittavat ne lukion opettajat, jotka ovat antaneet lausunnon, sekä opiskelija itse. Erikoislääkärinlausunnon lausunnonantajan tulee olla lastenneurologi, neurologi tai foniatri. Lausunto on kirjoitettava lautakunnan laatimaan lomakkeeseen, ja sen tulee olla lukioaikana hankittu. Mikäli kokelas ei hae erityisjärjestelyjä tai lukivaikeus on lievä, riittää yksi asiantuntijalausunto.
Lausuntojen hankkimiseen tulee ryhtyä riittävän ajoissa, jotta hakemus tai lausunto voidaan lähettää lautakunnalle sen edellyttämän aikataulun mukaisesti. Eritysjärjestelyhakemus on toimitettava ylioppilastutkintolautakuntaan ilmoittautumisen yhteydessä. Hakemusta voi täydentää ja puuttuvia lausuntoja toimittaa kevään tutkinnon osalta 25.1. saakka ja syksyn tutkinnon osalta 25.8. saakka. Koulu auttaa lausuntojen hankkimisessa. Ota yhteys asiassa opinto-ohjaajaan.
10. Sairaus, vamma tai muu puoltolause
Jos kokelaan koesuoritusta on heikentänyt jokin erityisen painava peruste, ylioppilastutkintolautakunta voi ottaa tämän arvostelussa huomioon Jos kokelaalle ei ole haettu koetilanteen erityisjärjestelyjä ja kokelaan suoritukseen on vaikuttanut haitallisesti suorituskykyä heikentävä sairaus tai muu vastaava seikka, joka halutaan otettavan arvostelussa huomioon, tulee kokelaan tai hänen huoltajansa lähettää lukion välityksellä lautakunnalle lääkärintodistus sairaudesta tai muu asiaa selvittävä puoltolause.
Lääkärintodistuksesta tulee selkeästi ilmetä sairaus sekä sen vaikeusaste ja työkyvyttömyysaika. Lautakunta voi harkintansa mukaan ottaa arvostelua lieventävänä seikkana huomioon sellaiset sairaudet, joiden vaikutus kokelaan suoritukseen on ollut selvästi todettavissa lääkärintodistuksen perusteella.
Myös kokelaan erityisen vaikea elämäntilanne voidaan ottaa arvostelussa huomioon. Tällöin lautakunnalle tulee lähettää lukion rehtorin tai asiantuntijan (esimerkiksi erityisopettaja, lääkäri, psykologi) laatima asiaa selvittävä puoltolause.
Lautakunnan lääkärintodistusvaliokunta, jonka jäseninä on eri oppiaineiden asiantuntijoita ja asiantuntijalääkäri, käy läpi kokelaiden lääkärintodistukset ja puoltolauseet ja tarkistaa tulosten valmistuttua näiden kokelaiden saamat arvosanat. Arvosanan nostamista harkittaessa otetaan huomioon kokelaan sairauden tai vamman vaikeusaste sekä hänen saamansa pistemäärän ja seuraavan arvosanan alarajan välinen piste-ero. Arvosanamuutos on mahdollinen yhdessä kokeessa, mutta vain silloin, kun pistemäärä sijoittuu riittävän lähelle ylempää arvosanaa. Opiskelija voi halutessaan esittää lautakunnalle toivomuksen korotuksen kohdistamisesta tiettyyn kokeeseen.
Lautakunnan päätöksen mukaan voidaan kokelaan lopullinen arvosana nostaa lääkärintodistuksen tai puoltolauseen perusteella, jos kokelaan saaman pistemäärän ja seuraavan arvosanan alarajan välinen piste-ero on enintään
- äidinkielen kokeessa 3 pistettä,
- suomi toisena kielenä -kokeessa 4 pistettä,
- toisen kotimaisen kielen kokeessa 6 pistettä,
- vieraan kielen kokeessa 6 pistettä,
- reaaliaineen kokeessa 2 pistettä,
- matematiikan kokeessa 2 pistettä.
Arvosanan nostoa harkittaessa pidetään improbatur-arvosanan rajaa yleensä ensisijaisena.
11. Kompensaatio
Jos kokelas saa hylätyn yhdessä pakollisessa kokeessa, hän voi saada kuitenkin ylioppilastutkintotodistuksen kompensaation avulla. Hylätty arvosana näkyy tällöin tutkintotodistuksessa. Hylätty arvosana voi olla i+, i, i- tai i=. Kokelaan hyväksyttyjen kokeiden arvosanoista saa pisteitä seuraavasti: laudatur 7, eximia 6, magna 5, cum laude 4, lubenter 3 ja approbatur 2. Kokelaan pisteet lasketaan yhteen ja kompensaatioon tarvitaan pisteitä seuraavasti:
| i+ |
kompensaatioon tarvitaan 12 kompensaatiopistettä |
| i |
kompensaatioon tarvitaan 14 kompensaatiopistettä |
| i- |
kompensaatioon tarvitaan 16 kompensaatiopistettä |
| I= |
kompensaatioon tarvitaan 18 kompensaatiopistettä |
Kompensaatiossa otetaan huomioon vain tutkintotodistukseen kuuluvat arvosanat.
12. Tarkistusarvostelu
Lautakunnan päätöksiin ei voi hakea muutosta valittamalla. Kokeiden arvostelua koskevaan lautakunnan päätökseen saa hakea lautakunnan tarkistusarvostelun toimittamista. Kirjallinen hakemus tulee jättää rehtorille 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin kokelaan on ollut mahdollista saada arvostelun tulos tietoonsa. Ko. aikana koulun kotisivulla on ohjeet tarkistusarvostelupyynnön jättämisestä.
Tarkistusarvostelumaksu on 50 euroa. Lautakunta palauttaa maksun, mikäli tarkistusarvostelu johtaa arvosanan korottamiseen.
Koulun kotisivulla on yo-tulosten saapumisen jälkeen selkeät ohjeet tarkistusarvostelun pyytämisestä. Wilman etusivulla on suora linkki ko. ohjesivulle.
13. Ylioppilastutkintotodistuksen saamisen ehdot
Ylioppilastutkintolautakunta antaa ylioppilastutkintotodistuksen kokelaille, jotka on hyväksytty pakollisissa kokeissa ja jotka saavat lukion päättötodistuksen. Todistus annetaan sinä tutkintokertana, jolloin kaikki pakolliset kokeet on hyväksytysti suoritettu.
Lukion päättötodistus ja siten myös ylioppilastutkintotodistus jäävät saamatta, mikäli opiskelijan kurssimäärä on vajaa tai hänellä on jossain oppiaineessa liikaa hylätysti arvosteltuja kursseja, vaikka hän olisikin läpäissyt ylioppilaskirjoitukset.
|