Siirry sisältöön
Liikkumisen sujuvuuden parantaminen Ylä-Savossa

Liikkumisen sujuvuuden parantaminen Ylä-Savossa-selvitystyössä tarkastellaan matkaketjujen sujuvuutta sekä erilaisten liikkumismuotojen parempaa asiakaslähtöisyyttä kustannustehokkaasti. Selvitys sisältää liikkumisen palveluiden tarkastelun kutsuohjatun palveluliikenteen, paikallisliikenteen, sisäisen joukkoliikenteen, koulukuljetusten sekä sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain alaisten kuljetusten osalta. Selvityksessä tarkastellaan näiden eri liikkumisen muotojen yhdistämistä alueellisesti ja seudullisesti järkeväksi kokonaisuudeksi. Selvityksen teetätti KESTO-hanke syksyllä 2021.

Jätteenkuljetusjärjestelmien vertailu ja arvio tulevaisuudesta Ylä-Savossa

KESTO-hanke teetätti Jätteenkuljetusjärjestelmien vertailu ja arvio tulevaisuudesta Ylä-Savossa-selvitystyön, jossa arvioitiin jätteenkuljetusten tulevaisuutta kunnan järjestämän keräyksen ja hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteiden kasvaessa uuden jätelain myötä. Lisäksi vertailtiin keskenään kunnan järjestämää ja kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkeräystä tehokkuuden ja ilmastovaikutuksien näkökulmista.

Jätteenkuljetusjärjestelmiä vertailevien mallinnusten tulosten perusteella kunnallisella keräyksellä voitaisiin ajosuoritteita, eli ajettuja kilometrejä, vähentää alueilla noin 42 % (vaihteluväli 36–45 %) ja keräyksestä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä noin 19 % (vaihteluväli 17–23 %). Huomioitavaa on, että tulokset kuvastavat vain kyseisiä keräysalueita.
Jätelain mukaisten velvoiterajojen arvioitiin lisäävän kiinteistökeräykseen ohjautuvia hyötyjätemääriä Ylä-Savon alueella noin 760 tonnia vuodessa, josta lähes kaksi kolmasosaa arvioitiin syntyvän biojätteestä. Kasvu tarkoittaisi noin 34 %:n lisäystä nykyisin kiinteistöiltä kerättäviin hyötyjätemääriin.

 
Peltomäen kiertotalouspuiston kehittämissuunnitelma

Peltomäen kiertotalouspuiston kehittämissuunnitelma valmistui joulukuussa 2020 KESTO-hankkeen teetättämänä.

Kehittämissuunnitelma sisältää tulevaisuuden vision sekä toimintasuunnitelman Peltomäen kiertotalouspuistolle. Lisäksi suunnitelmassa pohditaan kiertotaloudessa lähiaikoina nousevia trendejä ja mitkä niistä voisivat olla sopivia tänne Ylä-Savoon.

 

Resurssiviisauden indikaattorit

Fisu-palvelukeskus laski KierRe-hankkeen tilaamana vuonna 2017 Iisalmen lähtötilanteen eli ns. resurssiviisauden indikaattorit: kasvihuonepäästöt, materiaalihäviöt sekä ekologisen jalanjäljen.

logo_1.png

Indikaattori kuvaa alueen kehitystä kohti hiilineutraaliutta ja siihen sisällytetään käyttöperusteisesti lasketut kasvihuonekaasupäästöt tärkeimmiltä sektoreilta: sähkö, kaukolämpö, öljylämmitys, muut fossiiliset polttoaineet (teollisuus ja työkoneet), tieliikenne, maatalous ja jätehuolto.

Kuntakohtaiset materiaalihäviöt määritettiin ympäristöhallinnon Vahti-tietokannan jätemääriin perustuen. Materiaalihäviöihin laskettiin mukaan kuntakohtaiset kaatopaikalle sijoitetut jätteet sekä kunnan alueella poltetut oman kunnan jätteistä ja muualle polttoon viedyistä jätteistä uusiutumattomien materiaalien osuus. Materiaalihäviöiden laskenta sisältää kolme ainevirtaa, jotka lasketaan massayksikköinä yhteen: jätevirrat kaatopaikoille, kierrätettävien (uusiutumattomien tai biohajoavien) jätteiden poltto ja kaatopaikalle loppusijoitettavien jätteiden vienti.

Alueen toiminnan kestävyyttä voidaan tarkastella mm. ekologisen jalanjäljen kautta, joka on maankäyttöön perustuva indikaattori. Ekologinen jalanjälki kertoo, kuinka paljon maa- ja vesialueita tarvitaan alueen kulutuksen tyydyttämiseen, käytettyjen uusiutuvien luonnonresurssien tuottamiseen ja kulutuksen liittyvien hiilidioksidipäästöjen sitomiseen. Toisin sanoen ekologinen jalanjälki kuvaa sitä maa- ja vesipinta-alaa, joka tarvitaan tuottamaan tietyn yhteisön kuluttamat resurssit ja toisaalta käsittelemään tuotetut jätteet. Näin ollen ekologinen jalanjälki kertoo alueen kulutuksesta ja luonnonvarojen tarpeesta.
KierRe -hankkeen teetättämät esiselvitykset

KierRe-hanke teetätti Esiselvityksen Iisalmen seudun kiertotalouspotentiaalista. Siinä haluttiin tietoja seuraaviin kysymyksiin:

1) Millä osa-alueilla kiertotalouden vaikuttavuus on kaikista suurin Iisalmen seudulla talouden, ympäristön ja yhteiskunnan sosiaalisen kehityksen näkökulmasta?

2) Minkälaista taloudellista lisäarvoa kiertotaloudella voidaan saavuttaa?

3) Mihin ja miten kaupungilla hallinnollisena toimijana ja organisaationa on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa kiertotalouden edistämiseksi? Kuinka kaupunki voi purkaa esteitä, mahdollistaa ja tukea kiertotalouteen siirtymistä?

4) Minkälaisia kumppanuuksia kaupunki tarvitsee kiertotalouteen siirtymiseksi?

5) Millaiset painopisteet Iisalmen tulisi valita resurssiviisauden ja kiertotalouden tavoitteita ja toimenpiteitä asettaessaan huomioiden Iisalmen seudun elinkeinorakenne, yritykset, tutkimustoiminta, oppilaitokset sekä merkittävimmät kaupunkikehitys- ja elinkeinopolitiikan hankkeet.

Selvityksessä esitetään ehdotus Iisalmen kiertotalouden kehittämisen seitsemästä painopistealueesta:

 

Kiertotalouspotentiaali.png

 

 

Iisalmi on rautateiden tavaraliikenteessä alueellisesti merkittävä solmupiste. Raakapuu on merkittävä tavaralaji, mutta myös teollisuustuotteita kuten metsäkoneita lähetetään Iisalmesta säännöllisesti rautatiekuljetuksina.

Esiselvitys rataverkon kehittämisestä kuvaa rautateiden tavaraliikenteen kehittämispotentiaalia Iisalmessa ja lähikunnissa. Selvityksessä on pyritty avaamaan tekijöitä, jotka johtaisivat rautatiekuljetusten kasvuun Iisalmessa. Työn yhteydessä on tarkasteltu myös uutta tavaraliikenteen kuormausaluetta, joka voisi samalla toimia Iisalmessa toimivan radanpidon yrityksen tukikohtana. Selvityksessä tutkittiin myös linja-autoliikenteen kehittämismahdollisuuksia sekä yhteyksien parantamista keskustan (linja-autoaseman) ja rautatieaseman välillä.

Ruokahävikin vähentäminen

Ruokahävikillä tarkoitetaan ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta joka syystä tai toisesta päätyy roskiin tai biojätteeksi. Suomessa heitetään ruokaa vuosittain roskiin 120-160 miljoonaa kiloa eli 20-30 kiloa henkeä kohti.

Suomessa kulutuksen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä 25 % johtuu ruoan tuotannosta. Ruoan tuotanto aiheuttaa myös merkittävän osan 30 % vesistöjä rehevöittävistä päästöistä.

Ruokahävikin määrää on selvitetty Iisalmen kaupungin ruokapalveluissa (valmistus- ja jakelukeittiöt) toukokuussa 2017 ja 2018, jolloin aiheesta valmistui myös opinnäytetyö. Vuoden 2018 toukokuussa kouluilta ja päiväkodeilta hävikkiin meni 24 % tarjotusta ruoasta.

Lautasille jäävän ruoan osuus on pientä (kouluilla 5 % ja päiväkodeilla 7 % tarjotusta ruoasta) verrattuna tarjoiluastioihin jäävään ruokaan (kouluilla 19 % ja päiväkodeilla 17 % tarjotusta ruoasta). Tarjoiluhävikkiä aiheutti muun muassa vaikeasti arvioitava ruokailijamäärä äkillisten poissaolojen ja muiden normaalin päivärytmin muutosten vuoksi.

Iisalmen kaupunki pyrkii vähentämään ruokahävikkiä ottamalla käyttöön hävikkimäärien jatkuvan seurannan, jolloin hävikkiin johtavat syyt on helpompi tunnistaa ja ennakoida. Myös ylijäämäruoan myynti aloitettiin keväällä 2019 vähentämään hävikkiruoan päätymistä roskiin.

 

Uusiutuvan energian kuntakatselmus

KierRe-hanke teetätti Iisalmen kaupungille Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen, jonka kohteena oli Iisalmen alue, sisältäen merkittävimmät alueen energian tuottajat ja käyttäjät. Tavoitteena oli Iisalmen alueen energiataseen sekä uusiutuvan energian hyödyntämispotentiaalin selvittäminen työ‐ ja elinkeinoministeriön energiakatselmustoiminnan yleisohjeita sekä uusiutuvan energian kuntakatselmuksen erillisohjetta ja malliraporttia noudattaen.

Katselmus sisältää Iisalmen alueen energiantuotannon ja kiinteistökannan lämmityksen energiataseiden kartoittamisen sekä arvion käytettävissä olevista uusiutuvan energian varoista, tiedot uusiutuvien energialähteiden nykykäytöstä ja niiden arvioitu potentiaali Iisalmen alueella. Tavoitteena oli löytää kohteet, joissa fossiilisen energian käyttöä voidaan korvata kannattavasti uusiutuvalla energialla.

Lisäksi katselmuksessa on tehty erillisselvitykset Soinlahden, Kankaan ja Marjahaan alueilta (aurinkoenergiakartat, tarkemmat energiaselvitykset/energiaratkaisut alueille).

Poiminta tuloksista:

Uusiutuvan energian kuntakatselmus.png


Iisalmen työmatkapyöräilyn ja -kävelyn edistämisohjelma

Iisalmeen laadittiin työmatkapyöräilyn ja -kävelyn edistämisohjelma vuonna 2015. Hankkeen tavoitteena oli lisätä pyörällä ja jaloin tehtävien työmatkojen määrää sekä parantaa pyöräilyn ja jalankulun arvostusta Iisalmessa. Olennaisena tehtävänä ohjelmalla oli vaikuttaa Iisalmen suurimpien työpaikkojen tai -yksiköiden työntekijöiden asenteisiin pyöräilyä ja jalankulkua kohtaan. Ohjelmaan valittiin kaupungin kuusi isohkoa työpaikkaa (Iisalmen kaupungintalo, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä, Citymarket, Prisma, Olvi sekä Iisalmen Sanomat), joiden työntekijöiden kävelyn ja pyöräilyn osuutta työmatkoilla selvitettiin kyselyn avulla.

Lopulta edistämisohjelmaan osallistuneista työpaikoista valittiin kaksi kohdetta, joille laadittiin pidemmän aikavälin toimintaa ohjaava pyöräilyä ja jalankulkua edistävä liikkumisen ohjaamisen pilottisuunnitelma. Valinta tehtiin kyselyn tulosten ja siihen osallistuneiden yritysten aktiivisuuden perusteella. Hankkeen ohjausryhmä valitsi syyskuun 2015 kokouksessaan kyselytutkimuksen vastausten perusteella pilottisuunnitelman kohteeksi Ylä-Savon SOTE:n ja Olvin. Pilottisuunnitelmat tehtiin työpaikoille loka-marraskuussa 2015. 

Iisalmen kaupunki sai rahoituksen alueensa työmatkapyöräilyn ja -kävelyn edistämisohjelman laatimiseksi Liikenneviraston, ympäristöministeriön, Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteisestä T&K-rahoitushausta. Kaupunki osallistui myös itse edistämisohjelman rahoitukseen.