Resurssiviisautta ja pieniä ilmastotekoja

Yksi Iisalmen kaupungin strateginen arvo on luoda vastuullista tulevaisuuden elinympäristöä.  Huolehtiakseen luonnosta ja ympäristöstä sekä huomioidakseen vastuullisuuden päätöksenteossa tulee kaupungin olla tietoinen oman toimintansa vaikutuksista ympäristöön ja ilmastoon sekä siitä miten mahdolliset negatiiviset vaikutukset voidaan päätös kerrallaan minimoida. 

Iisalmen kaupungin strateginen teema Ihana Iisalmi - Toimivan ja turvallisen kaupunkiympäristön rakentaja tavoitteena on muun muassa edistää vähähiilistä rakentamista, kannustaa kuntalaisia huolehtimaan ympäristöstään sekä olla hiilineutraali toiminnassaan vuoteen 2035 mennessä.

Suomen ympäristökeskuksen laskelmien mukaan vuonna 2021 Iisalmen yhteenlasketut päästöt olivat 144 kt CO₂ -ekv (CO₂-ekv = eri kasvihuonekaasupäästöjen yhteenlaskettu ilmastoa lämmittävä vaikutus). Yksittäisistä päästölähteistä merkittävimmät ovat tieliikenne 28 %, maatalous 26 % ja kaukolämpö 13 %.

 

Vuodesta 2007 vuoteen 2021 kokonaispäästöt ovat laskenee Iisalmessa 38 % ja asukasta kohden laskettuna 33 %. Esimerkiksi kulutussähkön päästöt ovat laskeneet tänä ajanjaksona 69 %, sähkölämmityksen 67 %, kaukolämmön 54 %, öljylämmityksen 53 % ja tieliikenteen päästöt 25 %. Viimeisimmän mittausvuoden (2020-2021) aikana kokonaispäästöt ovat laskeneet noin 5 %.

 

Lähde: SYKE - kuntien ja alueiden khk-päästöt

 

Iisalmen kaupunginvaltuusto hyväksyi (3.5.2021 § 36)  Iisalmen ilmastosuunnitelman vuoteen 2035. Suunnitelmassa määritellään painopisteet ja tavoitteet Iisalmen ilmastotyölle.

Iisalmen ilmastosuunnitelmassa tavoitellaan hiilineutraaliutta vuoteen 2035, se saavutetaan vähentämällä päästöjä 80 % vuodesta 2007 vuoteen 2035 ja loput 20 % päästöistä sidotaan hiilinieluihin ja -varastoihin. Ilmastosuunnitelmassa on viisi painopistealuetta: 1. Energiantuotanto ja -kulutus, 2. Liikkuminen ja yhdyskuntarakenne, 3. Materiaalitehokkuus ja kierrätys, 4. Maatalous, ruoka ja metsät sekä 5. Vesi. Näiden painopistealueiden pohjalta muodostuvat kaupungin ilmastotyön tavoitteet ja toimenpiteet. Painopistealueittaisia tavoitteita läpileikkaavat lisäksi kolme kaupungin toiminnan kannalta merkittävää teemaa veto-, pito- ja elinvoimaisuus, kuntalaiset ja päätöksenteko sekä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen.

Erillisessä Iisalmen ilmaston toimenpidetaulukossa on esitetty tavoitteet ja niitä koskevat toimenpiteet painopistealueittain. Toimenpiteiden vaikuttavuutta on arvioitu sekä sitä, onko toimenpiteellä suora vai epäsuora vaikutus päästöihin. Toimenpiteille on nimetty vastuutahot, määritelty toteutumisaikataulu sekä mittarit, joilla voidaan seurata toimenpiteen toteutumista.

Ilmastosuunnitelmaa ja toimenpidetaulukkoa on valmisteltu KESTO-hankkeen koordinoimana yhdessä Iisalmen kaupungin toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Työtä edistämään ja ohjaamaan nimettiin niin kaupungin viranhaltijoista kuin luottamushenkilöistäkin koostuva projektiryhmä. Ryhmä kokoontui kuusi kertaa, jonka lisäksi pidettiin teemakohtaisia pienryhmien kokoontumisia, joissa pohdittiin päästöjä vähentäviä toimenpiteitä.

Kuntalaisilla oli mahdollisuus osallistua ilmastotyöhön vastaamalla Ylä-Savon ilmastokyselyyn aikavälillä 3.8.-30.9.2020 sekä kommentoida ilmastosuunnitelman luonnosta Iisalmen kaupungin sähköisessä palautepalvelussa ajalla 30.3.-19.4.2021.

Sopeutumalla ilmastonmuutokseen, voimme lieventää siitä aiheutuvia haittoja sekä sekä hyödyntää sen tuomia mahdollisuuksia. Pohjois-Savoon vaikuttavat merkittävimmät ilmastonmuutoksen ilmiöt, riskit ja tarvittavat toimenpiteet on tunnistettu maakunnan riskikorteissa. Lisäksi jokaiselle pohjoissavolaiselle kunnalle on laadittu oma riskikorttinsa, jossa on tunnistettu keskeisiä riskejä, toimenpiteitä ja kehityskohteita. Ilmastonmuutoksen riskianalyysit Pohjois-Savon kunnille on laatinut Ramboll Finland Oy yhteistyössä alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Työ on tilattu vuonna 2023 Pohjois-Savon ELY-keskuksen koordinoimassa Hiilineutraali Pohjois-Savo -hankkeessa.

Ilmastokunnat

Ilmastokuntien tarkoituksena on edistää kuntien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kampanja liittyy kuntien maailmanlaajuisen ympäristöjärjestön ICLEI:n kampanjaan Cities for Climate Protection.
Kampanjaan liittynyt kunta kartoittaa aluksi alueensa kasvihuonekaasupäästöt, joita syntyy esimerkiksi energian tuotannossa ja käytössä, liikenteessä, jätehuollossa sekä tekee niistä kehitysennusteen ja asettaa omat päästöjen vähentämistavoitteensa. Lisäksi kunta voi tehdä ilmastonmuutokseen varautumis- ja sopeutumissuunnitelman.
Kampanjakunnan toimenpiteet:
1. Kartoittaa oman alueensa kasvihuonekaasupäästöt ja arvioida tarvittavat sopeutumistoimenpiteet
2. Asettaa omat päästöjen vähentämistavoitteet 
3. Tehdä päästöjen vähentämissuunnitelma ja hyväksyttää se valtuustossa 
4. Toimeenpanna suunnitelma
5. Seurata toimeenpanoa.

CIRCWASTE-hankkeen kumppanuskunta

Iisalmen kaupunki pääsi mukaan CIRCWASTE-hankkeen kumppanuuskunnaksi. CIRCWASTE – "Kohti kiertotaloutta” –hanke on vuonna 2016 käynnistynyt seitsenvuotinen Suomen ympäristökeskuksen koordinoima hanke. Hanke edistää materiaalitehokkuutta, kierrätystä ja jätteen synnyn ehkäisyä Suomessa 20 kumppanin ja 10 osarahoittajan voimin. Hanke saa suurimman osan rahoituksesta EU:n LIFE-ohjelmasta. Hankkeessa on mukana 10 edelläkävijäkuntaa sekä 8 kumppanuuskuntaa. 
CIRCWASTE-hankkeessa mukana olemalla kaupunki saa alan uusimman tiedon ja asiantuntemuksen lisäksi mallia eri toteutetuista työkaluista ja toimintamalleista, joita voidaan soveltaa kokeilla myös Iisalmessa. Lisäksi CIRCWASTE avaa mahdollisuuden uusiin hankerahoituksiin ja tuo merkittävää näkyvyyttä kaupungille niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Ylä-Savon veturina Iisalmella on hyvät mahdollisuudet levittää kiertotalouden hyviä käytäntöjä laajemmin alueelle.

Kiertotalouskiihdyttämö (SYKE)

Suomen ympäristökeskus SYKE antoi vuosien 2018-2019 aikana sparrausapua Iisalmen uimahallihankkeelle. Sparrauksen aikana SYKEn asiantuntijat arvioivat hankinnan vähähiilisyys- ja kiertotalousmahdollisuuksia, vaikuttavuutta ja skaalautuvuutta. 
Iisalmen uuden uimahallin suunnittelu alkaa vuonna 2019 ja rakentaminen vuonna 2020. Uuden uimahallin odotettu kävijämäärä vuodessa on noin 185 000 asiakasta, halli tulee palvelemaan Iisalmen lisäksi seudullisesti erityisesti Ylä-Savon aluetta. Uimahalli suunnitellaan rakenteiltaan ja tekniikaltaan taloudelliseksi, esimerkiksi ilmanvaihdon ja valaistuksen huollettavuus ja säädettävyys ovat tärkeitä tekijöitä käyttökustannusten ja käyttäjäkokemuksen kannalta. Uusiutuvan energian, kuten maalämmön ja aurinkoenergian käytön mahdollisuudet, huomioidaan suunnittelussa. Lämmönkulutuksen pienentäminen on uimahallin keskeinen ympäristötavoite ja myös vedenkulutusta pyritään vähentämään.
Kiihdyttämö-hanke liittää vähähiilisyyden ja kiertotalouden tavoitteet julkisiin hankintoihin ja arvioi niiden elinkaarenaikaisia hyötyjä hankintojen suunnitteluvaiheessa. Kiihdyttämö-hankkeen toiminnasta vastaa Suomen ympäristökeskus (SYKE). Yhteistyökumppaneina ovat Inspira Oy ja KL-Kuntahankinnat. Kiihdyttämö tekee yhteistyötä Suomeen perustettavan Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen osaamiskeskuksen (KEINO) kanssa.

Lue lisää Sitra:n verkkosivuilta tästä.

SISU-hanke (5/2023 - 12/2025)

Lue lisää 15 kunnan yhteisestä Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon-hankkeesta täältä: SISU

Lisätietoja: Kirsi Savolainen, projektipäällikkö/ilmastokoordinaattori (Ylä-Savo)

  puh. 040-516 2071, kirsi.savolainen@iisalmi.fi 

 

KESTO-hanke (1/2020 - 01/2022)

Kestävän energiankäytön materiaalitehokkuuden ja ilmaston seudullinen toimintasuunnitelma-hankkeen päätavoitteena oli tehdä seudulliset ilmasto-ohjelmat Ylä- ja Keski-Savoon sekä kunnalliset ilmaston toimintasuunnitelmat hankkeessa mukana olleisiin kuntiin (Iisalmi, Kiuruvesi, Lapinlahti, Vieremä, Leppävirta, Pieksämäki ja Varkaus sekä Siilinjärvi). Lisäksi hankkeessa tehtiin erilaisia pilotointeja ja kokeiluja vähähiilisen liikkumisen lisäämisen sekä materiaalikiertojen parantamisen teemojen ympärillä.

Hanketta hallinnoi Navitas Kehitys Oy, joka vastasi Keski-Savon toteutuksesta. Ylä-Savon osatoteutuksesta vastasi Iisalmen kaupunki. KESTO-hankketta rahoittivat Pohjois-Savon liitto 75% (EAKR), mukana olevat kunnat ja muut tahot.

Mukana hankkeessa olivat myös alueen jätehuoltoyhtiöt Keski-Savon jätehuolto Llky, Jätekukko Oy ja Ylä-Savon jätehuolto Oy sekä Keski-Savon ympäristötoimi. 

Hankkeen loppuraportti liitteissä sivun lopussa!

 

 

Pieniä ilmastotekoja-hanke (9/2020 - 8/2022)

Pieniä ilmastotekoja oli Iisalmen kaupungin toteuttama nuorisopalveluiden kehittämishanke, jonka kohderyhmänä olivat iisalmelaiset alle 30-vuotiaat nuoret (5-6-luokkalaiset, yläkoululaiset, toisen asteen opiskelijat, työpajanuoret, Ohjaamon asiakkaat) sekä alueen nuorten parissa toimijat, kuten Ylä-Savon ja Po1nt-verkoston nuorisotyöntekijät.

Hankkeen tavoitteena oli lisätä nuorten ja nuorisotyöntekijöiden ympäristömyönteisyyttä ja tietoutta ilmastoasioista sekä mahdollistaa heille toimintatapoja vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Hankkeen aikana haluttiin löytää myös uusia yhteistyön muotoja ja tiivistää jo olemassa olevaa yhteistyötä alueen kolmannen sektorin toimijoiden ja yritysten kanssa.

Hankkeen tuloksena toteutettiin Iisalmen nuorisopalveluille kestävän kehityksen toimintamalli ilmastoasioiden toteuttamiseen, joka on hyödynnettävissä myös muun nuorisotyön kentällä.

Pieniä ilmastotekoja-hanke sai EU:n maaseuturahaston Leader-tukea Ylä-Savon Veturilta.

Lisätietoa hankkeesta:  https://po1nt.fi/nupahankkeet

 

 

KierRe-hanke (10/2016 - 9/2019)

Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Pohjois-Savossa-hankkeen tavoitteena oli Varkauden, Kuopion ja Iisalmen kaupunkien resurssiviisautta ja vähähiilisyyttä tukevien ratkaisujen kehittäminen ja pilotointi.

Aihealueet liittyivät energiantuotantoon ja kulutukseen, liikkumisen ratkaisuihin, ruokaketjuun sekä materiaalien järkevään käyttöön.

KierRe oli Iisalmen, Kuopion ja Varkauden kaupungin sekä ProAgria Pohjois-Savon yhteishanke, joka alkoi 1.10.2016 ja johon liittyivät mukaan Siilinjärvi ja Joroinen kesäkuussa 2018. Samalla hankkeelle myönnettiin jatkoaikaa 30.9.2019 saakka.

Hankkeen rahoitus: Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon Kehittämisrahasto (EAKR 75%), toteuttajat, yksityinen rahoitus