Siirry sisältöön

Tervetuloa Iisalmen Kirkkopuiston kukkivalle lohkolle

Raidalliset kukkivat räsymatot levittyvät Kirkkopuiston lohkolle puistokäytävän varteen. Istutusalueiden kasvillisuus on toteutettu dynaamisen kasvillisuussuunnittelun periaatteita noudattaen. Istutettava kasvillisuus sopeutuu kasvuolosuhteisiin, jolloin alueella viihtyvät kasvit levittäytyvät, kun taas osa lajeista taantuu. Prosessin aikana raidalliseksi matoksi istutettu kasvillisuus kehittyy ajan myötä kuviolliseksi matoksi.

Tervetuloa mukaan seuraamaan tätä kukkivan lohkon kehitystä!

Konseptikuvassa on esitetty ihmisiä kävelemässä puistokäytävällä ja istumassa penkeillä käytävän varrella. Käytävän reunoilla on istutusalueita, jotka jäljittelevät raidallisia räsymattoja. KUVA: Nomaji maisema-arkkitehdit Oy
Monilajiset ja monimuotoiset kasvillisuusalueet ovat usein toimivampia ja selviytyvät paremmin stressitilanteissa kuin yksi lajiset tai perinteiset perennaistutukset, jossa kukin lajit pyritään pitämään niille suunnitteluvaiheessa määritellyillä alueilla. Lajivalikoima suunnitellaan huolellisesti sopimaan paikan kasvuolosuhteisiin, sillä pelkkä monilajisuus itsessään ei takaa onnistunutta kasvillisuutta.

Tällaisissa monilajisissa kasvillisuusalueissa yhden tai useamman kasvin taantuminen pois kasvipaletista ei haittaa, sillä lajivalikoima on riittävän laaja kestääkseen muutoksen. Sama taantuminen tapahtuu ajan myötä kasvillisuuden kehittyessä, jolloin lyhytikäisemmät lajit katoavat ja niiden tilalle ilmestyy toisia lajeja.

Kasvit istutetaan tavanomaista tiiviimpään ja eri kokoisiin ryhmiin. Ryhmäkoko pidetään pienehkönä ja suuria saman kasvin alueita vältetään. Tavoitteena on, että kasvutavoiltaan erilaiset kasvit muodostavat mattomaisen, yhtenäisen kasvipeitteen, jolloin maa peittyy näkyvistä ja rikkaruohojen on vaikeampi löytää kasvualaa.

Ensimmäiset vuodet kasvillisuusalueita hoidetaan huolellisesti, kunnes kasvillisuus on saavuttanut täyden peittävyyden. Tämän jälkeen kitkemisen ja muun hoidon tarve vähenee huomattavasti, mikäli monivuotisten rikkaruohojen leviäminen on saatu estettyä.
Silmänkorkeudelta olevassa kuvassa näkyy puiston kivituhka käytävä. Käytävän oikealla puolella on puiston nurmipintaa ja vasemmalla puolella kukkivaa istutusaluetta, jonka keskellä on oleskelupaikka. Istutusalueen takana on koivurivi ja kauempana näkyy rakennuksia. KUVA: Nomaji maisema-arkkitehdit Oy
Dynaaminen kasvillisuus koostuu kolmesta kasvillisuuskerroksesta; maanpeittokerroksesta, sesonkikerroksesta ja rakennekerroksesta. Alimmaisena on maanpeittokerros, joka kattaa 40-50% kasvilajeista. Se koostuu matalista ja maata peittävistä lajeista, jotka tukevat muiden kasvua ja ehkäisevät rikkaruohottumista. Monet maanpeittokerroksen kasveista lähtevät aikaisin keväällä kasvuun. Sesonkikerros koostuu usein lajeista, jotka kukkivat pitkin kasvukautta. Sen kasvit kattavat yleensä 25-40% kaikista lajeista. Rakennekerroksen kasvit ovat isoja tai omaavat voimakkaan tekstuurin, joka vetää katseita puoleensa. Rakennekerroksen lajit kattavat usein vain 10-15% kaikista lajeista.
Kaavio koostuu kolmesta erillisestä kuvasta. Maanpeitekerroksen kuvassa on esitetty maanpeitekerroksen kasvillisuus värillisenä ja taustalla muut kasvillisuuskerrokset himmeämmin. Sesonki- ja rakennekerroksista on puolestaan niiden vyöhykettä korostavat kasvillisuudet. KUVA: Nomaji maisema-arkkitehdit Oy
Ensimmäiset vuodet kasvillisuusalueita tulee aina hoitaa huolellisesti, kunnes kasvillisuus on saavuttanut täyden peittävyyden. Tämän jälkeen kitkemisen ja muun hoidon tarve vähenee huomattavasti, mikäli monivuotisten rikkaruohojen leviäminen on saatu estettyä.
Kaavio on kolmen kuvan sarja, jossa on esitetty kasvillisuuden kasvu vuosien mittaan dynaamisten istutusten lähtökohdista. KUVA: Nomaji maisema-arkkitehdit Oy

Iisalmen kukkivan puistolohkon dynaamisissa istutuksissa on käytetty Iisalmen kaupungin kasvillisuusvyöhykkeeseen sopivia lajeja.

 

Poimi tästä kasvilajivinkkejä omaan puutarhaasi!


MATALAT LAJIT

  • Alchemilla alpina, tunturipoimulehti
  • Briza media, niittyräpelö
  • Dianthus deltoides, ketoneilikka
  • Euphorbia cyparissias, tarhatyräkki
  • Festuca oviana, lampaannata
  • Galium boreale, ahomatara
  • Geranium sanguineum, verikurjenpolvi
  • Sedum telephium ‘Bengt Fagerström’, isomaksaruoho
  • Stachys macrantha, jalopähkämö
  • Allium giganteum, jättilaukka

 

PUOLIKORKEAT LAJIT

  • Achillea millefolium ’Cerise Queen’, punakärsämö
  • Aster novi-belgii ’Herttoniemi’, syysasteri
  • Aster novi-belgii ’Sini’, syysasteri
  • Briza media, niittyräpelö
  • Calamagrostis acutiflora ’Karl Foerster’, koristekastikka
  • Centaurea montana, vuorikaunokki
  • Molinia caerulea, siniheinä
  • Saponaria officinalis ’Plena’, rohtosuopayrtti
  • Sedum ’Purple Emperor’, komeamaksaruoho
  • Sedum telephium ’Carl’, isomaksaruoho

 

KORKEAT LAJIT

  • Artemisia arboretum, aaprottimaruna
  • Cephalaria gigantea, kaukasiankirahvikukka
  • Eryngium planum, sinipiikkiputki
  • Eupatorium purpureum, purppurapunalatva
  • Gillenia trifoliata, enkeliperhosangervo
  • Phlox paniculata ’Syreenifloxi’, syysleimu
  • Phlox paniculata ’Frau A. Büchner’, syysleimu
  • Solidaster luteus, piiskuasteri

Kirkkopuiston kukkiva lohko kartalla

Sijaintikartassa on Iisalmen keskustan mustavalkoiseen rakeisuuskuvaan nostettu vihreällä Iisalmen kirkkopuisto, johon on punaisella väritetty suunnittelu alue eli Kirkkopuiston kukkiva lohko.

Jaa myös oma kuvasi dynaamisista istutuksista #iisalmenkukkivalohko.