Resurssiviisauden indikaattorit

Fisu-palvelukeskus laski KierRe-hankkeen tilaamana vuonna 2017 Iisalmen lähtötilanteen eli ns. resurssiviisauden indikaattorit: kasvihuonepäästöt, materiaalihäviöt sekä ekologisen jalanjäljen.

logo_1.png

Indikaattori kuvaa alueen kehitystä kohti hiilineutraaliutta ja siihen sisällytetään käyttöperusteisesti lasketut kasvihuonekaasupäästöt tärkeimmiltä sektoreilta: sähkö, kaukolämpö, öljylämmitys, muut fossiiliset polttoaineet (teollisuus ja työkoneet), tieliikenne, maatalous ja jätehuolto.
Kuntakohtaiset materiaalihäviöt määritettiin ympäristöhallinnon Vahti-tietokannan jätemääriin perustuen. Materiaalihäviöihin laskettiin mukaan kuntakohtaiset kaatopaikalle sijoitetut jätteet sekä kunnan alueella poltetut oman kunnan jätteistä ja muualle polttoon viedyistä jätteistä uusiutumattomien materiaalien osuus. Materiaalihäviöiden laskenta sisältää kolme ainevirtaa, jotka lasketaan massayksikköinä yhteen: jätevirrat kaatopaikoille, kierrätettävien (uusiutumattomien tai biohajoavien) jätteiden poltto ja kaatopaikalle loppusijoitettavien jätteiden vienti.
Alueen toiminnan kestävyyttä voidaan tarkastella mm. ekologisen jalanjäljen kautta, joka on maankäyttöön perustuva indikaattori. Ekologinen jalanjälki kertoo, kuinka paljon maa- ja vesialueita tarvitaan alueen kulutuksen tyydyttämiseen, käytettyjen uusiutuvien luonnonresurssien tuottamiseen ja kulutuksen liittyvien hiilidioksidipäästöjen sitomiseen. Toisin sanoen ekologinen jalanjälki kuvaa sitä maa- ja vesipinta-alaa, joka tarvitaan tuottamaan tietyn yhteisön kuluttamat resurssit ja toisaalta käsittelemään tuotetut jätteet. Näin ollen ekologinen jalanjälki kertoo alueen kulutuksesta ja luonnonvarojen tarpeesta.
KierRe -hankkeen teetättämät esiselvitykset

KierRe-hanke teetätti Esiselvityksen Iisalmen seudun kiertotalouspotentiaalista. Siinä haluttiin tietoja seuraaviin kysymyksiin: 

1) Millä osa-alueilla kiertotalouden vaikuttavuus on kaikista suurin Iisalmen seudulla talouden, ympäristön ja yhteiskunnan sosiaalisen kehityksen näkökulmasta? 
2) Minkälaista taloudellista lisäarvoa kiertotaloudella voidaan saavuttaa? 
3) Mihin ja miten kaupungilla hallinnollisena toimijana ja organisaationa on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa kiertotalouden edistämiseksi? Kuinka kaupunki voi purkaa esteitä, mahdollistaa ja tukea kiertotalouteen siirtymistä? 
4) Minkälaisia kumppanuuksia kaupunki tarvitsee kiertotalouteen siirtymiseksi? 
5) Millaiset painopisteet Iisalmen tulisi valita resurssiviisauden ja kiertotalouden tavoitteita ja toimenpiteitä asettaessaan huomioiden Iisalmen seudun elinkeinorakenne, yritykset, tutkimustoiminta, oppilaitokset sekä merkittävimmät kaupunkikehitys- ja elinkeinopolitiikan hankkeet.
Selvityksessä esitetään ehdotus Iisalmen kiertotalouden kehittämisen seitsemästä painopistealueesta:

Kiertotalouspotentiaali.png

 

 

Iisalmi on rautateiden tavaraliikenteessä alueellisesti merkittävä solmupiste. Raakapuu on merkittävä tavaralaji, mutta myös teollisuustuotteita kuten metsäkoneita lähetetään Iisalmesta säännöllisesti rautatiekuljetuksina.
Esiselvitys rataverkon kehittämisestä kuvaa rautateiden tavaraliikenteen kehittämispotentiaalia Iisalmessa ja lähikunnissa. Selvityksessä on pyritty avaamaan tekijöitä, jotka johtaisivat rautatiekuljetusten kasvuun Iisalmessa. Työn yhteydessä on tarkasteltu myös uutta tavaraliikenteen kuormausaluetta, joka voisi samalla toimia Iisalmessa toimivan radanpidon yrityksen tukikohtana. Selvityksessä tutkittiin myös linja-autoliikenteen kehittämismahdollisuuksia sekä yhteyksien parantamista keskustan (linja-autoaseman) ja rautatieaseman välillä.
Ruokahävikin vähentäminen

Ruokahävikillä tarkoitetaan ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta joka syystä tai toisesta päätyy roskiin tai biojätteeksi. Suomessa heitetään ruokaa vuosittain roskiin 120-160 miljoonaa kiloa eli 20-30 kiloa henkeä kohti.

Suomessa kulutuksen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä 25 % johtuu ruoan tuotannosta. Ruoan tuotanto aiheuttaa myös merkittävän osan 30 % vesistöjä rehevöittävistä päästöistä.

Ruokahävikin määrää on selvitetty Iisalmen kaupungin ruokapalveluissa (valmistus- ja jakelukeittiöt) toukokuussa 2017 ja 2018, jolloin aiheesta valmistui myös opinnäytetyö. Vuoden 2018 toukokuussa kouluilta ja päiväkodeilta hävikkiin meni 24 % tarjotusta ruoasta.

Lautasille jäävän ruoan osuus on pientä (kouluilla 5 % ja päiväkodeilla 7 % tarjotusta ruoasta) verrattuna tarjoiluastioihin jäävään ruokaan (kouluilla 19 % ja päiväkodeilla 17 % tarjotusta ruoasta). Tarjoiluhävikkiä aiheutti muun muassa vaikeasti arvioitava ruokailijamäärä äkillisten poissaolojen ja muiden normaalin päivärytmin muutosten vuoksi. 

Iisalmen kaupunki pyrkii vähentämään ruokahävikkiä ottamalla käyttöön hävikkimäärien jatkuvan seurannan, jolloin hävikkiin johtavat syyt on helpompi tunnistaa ja ennakoida. Myös ylijäämäruoan myynti aloitettiin keväällä 2019 vähentämään hävikkiruoan päätymistä roskiin.

Uusiutuvan energian kuntakatselmus

KierRe-hanke teetätti Iisalmen kaupungille Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen, jonka kohteena oli Iisalmen alue, sisältäen merkittävimmät alueen energian tuottajat ja käyttäjät. Tavoitteena oli Iisalmen alueen energiataseen sekä uusiutuvan energian hyödyntämispotentiaalin selvittäminen työ‐ ja elinkeinoministeriön energiakatselmustoiminnan yleisohjeita sekä uusiutuvan energian kuntakatselmuksen erillisohjetta ja malliraporttia noudattaen. 
Katselmus sisältää Iisalmen alueen energiantuotannon ja kiinteistökannan lämmityksen energiataseiden kartoittamisen sekä arvion käytettävissä olevista uusiutuvan energian varoista, tiedot uusiutuvien energialähteiden nykykäytöstä ja niiden arvioitu potentiaali Iisalmen alueella. Tavoitteena oli löytää kohteet, joissa fossiilisen energian käyttöä voidaan korvata kannattavasti uusiutuvalla energialla. 
Lisäksi katselmuksessa on tehty erillisselvitykset Soinlahden, Kankaan ja Marjahaan alueilta (aurinkoenergiakartat, tarkemmat energiaselvitykset/energiaratkaisut alueille).

 Poiminta tuloksista:

Uusiutuvan energian kuntakatselmus.png