Iisalmen Kirkkoaukion, Kirkkopuiston ja Otavan puiston muodostama akselisommitelma on historiallisesti, symbolisesti ja kaupunkikuvallisesti kaupungin ydinkeskustan merkittävin kokonaisuus. Symmetrinen ristiakselisommitelma on Suomen asemakaavahistoriassa harvinainen.
Akselisommitelman keskellä, ydinkeskusta korkeimmalla kohdalla sijaitsee suojeltu Pyhän Ristin kirkko. Se on arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelema 650-paikkainen yksilaivainen basilikatyylinen kirkko, joka on valmistunut vuonna 1934. Mäeltä avautuu maisema kolmeen suuntaan Porovedelle. Kirkkopuistoakselia reunustavat koivurivit ja pohjois-eteläsuuntaista Otavanpuiston akselia tammirivit. Kirkkoaukiota ympäröivät lukuisat julkiset rakennukset, kuten Iisalmen Lyseo (1932), Juhani Ahon ja Edvin Laineen (1939) koulut sekä Lumakeskus Majakka (1932/2003). Aluetta kutsutaankin myös Kirkonmäen kampusalueeksi. Aukiolla ja puistossa sijaitsee myös seuraavat muistomerkit ja laatat: • Pyhän Ristin kirkon pääoven päällä on laatta ”AD 1934 Kunnia olkoon Jumalalle korkeuksissa” sekä kirkon seinässä on muistolaatta ”Talvisotaan lähteneitten kokoontumispaikalla”. • Iisalmen lyseon seinässä muistolaatta ”Tässä rakennuksessa toimi sotilassairaala….”. Myös Edvin Laineen koulu on toiminut sotilassairaalana (ei laattaa). • Myrskylinnut – kiviveistos on kuvanveistäjä Anu Matilaisen suunnittelema vuodelta 1991. Veistos on Iisalmen Naistenyhdistys ry:n lahja 100-vuotiaalle kotikaupungilleen. • Vaikeiden aikojen muistomerkki on iisalmelaissyntyisen taidemaalari Erkki Matilaisen suunnittelema. Sen pystyttivät kansalaisjärjestöt vuonna 1970 ja julkisivussa valettu pommin sirpale sekä teksti ”Yksimielisinä kestimme 1939–1945”.
Kirkkopuistonkatu on yksi aikanaan asemakaavoituksessa lähinnä tulipalojen rajoittamiseen suunniteltu leveä rakentamaton väylä. Muut vastaavat väylät ovat Otavan- ja Pohjolankadut.
Katu ja puisto alkaa lännestä Pyhän Ristin Kirkolta ja jatkuu itäisen näkymäakselin päätteeksi arkkitehti Ilmari Ahosen suunnittelemaan ja vuonna 1957 rakennettuun kupolikattoiseen Pyhän Profeetta Eliaan kirkkoon. Ortodoksikirkon ympäristössä Kirkkopuistonkadun varrella on useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia sekä muistomerkkejä: • Kirkkopuiston länsipäässä sijaitsevan Kulttuurikeskuksen pääsisäänkäynnin vieressä on kuvanveistäjä Anu Matilaisen suunnittelema Pikarijäkälä kiviveistos. Se on pystytetty kaupungin 110-vuotis juhlavuonna ja sillä kunnioitetaan runoilija Helvi Juvosen elämäntyötä. Hänen runonsa mukaan on myös työlle annettu nimi. • Kauppis-Heikin patsas. Rintakuvasta ja kivipatsaasta koostuvan patsaan on suunnitellut taiteilija Aimo Tukiainen ja se on pystytetty vuonna 1962 jolloin kirjailijan syntymästä oli kulunut 100 vuotta. Katseen suunta rintakuvalla on Ulmalan kylälle jonka kansakoulussa hän toimi opettajana sekä asui aikoinaan Kallion tilan pihanpäärakennuksessa. • Kansalliskirjailija Juhani Ahon patsas. Suunnittelija taiteilija Aimo Tukiainen ja pystytetty kaupungin 70-vuotis juhlavuonna 1961 jolloin myös kirjailijan kuolemasta tuli kuluneeksi 40-vuotta. Katse suuntaa kohti kirjailijan kotikirkkoa sekä -pappilaa. • Nuorisotalon edustalla sijaitsee Veteraanien muistokivi. Kirkkopuiston itäpäätä Karjalankadusta itään on myös alettu kutsumaan ”Veteraanipuistoksi”. Nimeä ei ole kuitenkaan virallistettu karttoihin. • Kirkkopuiston itäpäässä sijaitsee Profeetta Eliaan kirkon pihassa Karjalaan jääneiden vainajien muistokivi.
on rakenteeltaan barokkityyliä. Puiston keskeinen rakennus on nykyisin edustus ja juhlatalona toimiva Iisalmen Raatihuone.
Rakennus on valmistunut vuonna 1899 ja sen on suunnitellut rakennusmestari P.J.Pitkänen. Rakennus on tyyliltään uusrenesanssia. Se rakennettu alun perin yksityiseksi reaalikouluksi, mutta on toiminut myöhemmin kaupungintalona, oikeustalona sekä matkailutoimistona. Koulukompleksiin on aikanaan kuulunut myöskin toinen rakennus joka on sittemmin tuhoutunut talvisodan 1940 pommituksissa. Sen tilalle on 1960 – luvulla rakennettu arkkitehti L. V. Huttusen suunnittelema rakennus, jossa on toiminut kaupungin poliisilaitos sen ensimmäisenä käyttäjänä. Nykyisin Raatihuoneen tiloissa toimii ravintola Raatihuone. Raatihuoneen seinään on kiinnitetty kolme muistolaattaa:
sijaitsee virastotalo (rakennushallitus vuonna 1983), joka on yksityisomistuksessa.
Simonniemellä sijaitsee myös, noin 100 – vuotta sitten valmistunut, Paloisvirran satama entisen Simonojan suulla. Simonoja, joka katkaisi Luuniemen alueen saareksi, on sittemmin täytetty. Sen uudelleen avaamista ovat monet tahot toivoneet oikoreitiksi matkustajasataman ja Paloisvirran välille. Puistossa kulkee kaupungin cityreitti, jota pitkin pääsee kiertämään Luuniemen asuinalueen ja edelleen satamapuistoon ja rantapolulle.
ja Paloisvirta sen keskellä muodostavat monipuolisen viihtymiskeskuksen. Jo 1800-luvulla ilmestyneessä ensimmäisessä merkittävässä suomenkielisessä matkailuoppaassa suositellaan ”soutelua kauniilla Paloisvirralla”.
Tätä päivää ovat suihkulähde, suosittu onkipaikka sekä ”lemmenpolku” virran etelärannalla. Pohjoisrannalla sijaitsevalle laivalaiturille on viimeksi tullut matkustajalaiva 1950 – luvun alussa idästä Sonkajärven suunnasta. Suomen sodan aikaan 1808 Paloisvirran pohjoisrannalla ovat sijainneet sen ajan mukaan hyvin vahvat ja valloittamattomat linnoitukset. Niistä ei kuitenkaan koskaan taisteltu. Venäläiset purkivat ne tultuaan valtaan vuonna 1809 ja rakensivat uudet linnoitukset virran etelärannalle. Nekin purettiin tarpeettomina vuonna 1812. Pysyvänä muistona niiltä ajoilta on Paloisvirran rannan suuntainen katu nimetty Suomen sodan sankarin nimen mukaan Malminkaduksi. Vanhan uimalaitoksen paikalla Malminkadun rannassa on tänäkin päivänä laituri, josta voi pulahtaa kesäisin uimaan Paloisvirtaan.
Olvin panimon kupeessa Luuniemellä sijaitseva puisto on saanut nimensä Pohjois-Saksassa sijaitsevan Ylä-Savon seudun yhteistoimintaseutukunnan mukaan. Luuniemellä tapahtumakenttää vastapäätä sijaitsevan puiston sisäänkäynnissä on puiston nimikkokivi sekä etäisyyksiä osoittava suuntaviitta.
Puistossa sijaitsevat patsaat: • Lähteen haltiatar on taiteilija Eemil Halosen vuonna 1921 suunnittelema veistos ja suihkulähde. Suihkulähteessä virtaa kaupungin vesijohtoverkostosta raikasta pohjavettä. OLVI-säätiö lahjoitti veistoksen rakenteineen Lüneburginpuistoon Olvi Oyj:n 120-juhlavuotena 1998. • Olvin synty –teos. Sen on suunnitellut taiteilija Anu Matilainen. OLVI-säätiö lahjoitti Olvin synty -teoksen 100 vuotta täyttäneelle kotikaupungilleen. • Pronssinen Pohjolan emäntä -veistos sijaitsee Olvi-oluthallin pihassa. Sen on suunnitellut taiteilija Eemil Halonen vuonna 1940. OLVI-säätiö hankki sen Emil Halosen museosäätiöltä Olvi-oluthallin avajaisiin vuonna 1993. Emäntä seisoo oluthaarikka käsisään ja ottaa vieraita vastaan Olvi-oluthallin pihamaalla. Tapahtumaravintola Olvi-oluthallissa sijaitsee OLVI-säätiön ylläpitämä Panimomuseo sekä kolme erikokoista kokous- ja ravintolatilaa. Hallin tiloissa sijaitsee myös Postimerkkimuseo, jonka näyttelytilassa vaihtuvia näyttelyitä: kortit, esineet tai valokuvat eri teemoista.
Koljonvirran taistelun ja Kansalliskirjailija Juhani Ahon synnyinmaisemissa kiertävä historiapolku opastauluineen esittelee paikallishistoriaa, tarinoita taisteluista ja tarinankertojista.
Alueen vuosisatainen asutus ja vaiherikas menneisyys säilyvät parhaiten kävijöiden muistoissa ja inhimillisinä kertomuksina menneestä. Miljööt, muistomerkit ja muinaisjäänteet, jotka ovat painaneet jälkensä maisemaan, kertovat osaltaan värikkäästä historiasta.
Iisalmen satamapuisto leikkikenttineen ja istutuksineen on rakennettu täysin uudelleen kesällä 2008 saman aikaisesti satamatoria ja laitureita uudistettaessa.
Puiston keskusaukiota reunustavat Pohjolankadun vanhat katukivet. Kun katu asfaltoitiin 1990-luvun alussa, mukulakivet otettiin talteen. Aikoinaan käsin Paloisvuoresta louhitut kivet saivat uuden elämän satamapuistossa. Puiston keskellä sijaitseva lasten leikkipuisto sai virallisen nimen Leijonapuisto, kun sen virallisia avajaisia vietettiin 27.08.2008. Satamapuistossa erityisiä kohteita ovat: • Valaistut kivet on maisemataideteos, jonka suunnitellut ja toteuttanut kaupungin oma viherrakennus- ja puistojenhoito-organisaatio. • Kaunis kahdeksankulmainen kulttuurihistoriallisesti merkittävä Satamapuiston kioski on rakennettu paikalleen samoihin aikoihin kuin läheinen Tullimakasiinin rakennus 1890-luvulla. • ”Maailman pienin ravintola Kuappi”. Rakennus on tehty v. 1907 ratavartijan mökiksi, joka siirrettiin nykyiselle paikalleen radan varrelta. Nykyisessä käytössään siinä on kaksi ravintolapaikkaa sisällä ja kaksi ulkoterassilla. Ravintolaa hoitaa läheisen Ravintola Olutmestarin pitäjä ja se on avoinna kesä-elokuussa. • Otavankatu alkaa Kuapin pihasta pohjoiseen ja johtaa osittain puistona kohti Kirkkoaukiota. Sen erikoisuus on noin 60 tammea, joka tietojen mukaan on maailman pohjoisin tammikuja. Otavankadun tammikuja istutettiin parisenkymmentä vuotta sitten. Tammet on kasvatettu Iisalmessa Karjalankatu 5 pihassa sijainneesta emäpuun terhoista, joka tarinan mukaan on tuotu 1900-luvun vaihteessa rahtilaivassa Pietarista. Emäpuusta lähtöisin olevia ihmetammia on kasvatettu kaupungin puutarhassa yli 30 vuotta. • Tullimakasiini eli pakkahuone on alun perin rakennettu satamapuistoon vuonna 1893 osana satamatöitä. Se on siirretty nykyiselle paikalleen vuonna 1909 sataman laajennustöihin liittyen. Vuonna 1988 arkkitehti Marja Hyrskyn suunnitelman perusteella toteutettiin rakennuksen käyttötarkoituksen muutos, jolloin siinä aloitti toimintansa panimomuseo sekä ravintola Olutmestari. Panimomuseon siirryttyä laajempiin tiloihin OLVI Oluthallille, tilaa käytetään nykyisin näyttelytilana sekä ravintolan erikoistilauksiin. Satamasta lähtevä rantapolku yhdistää keskustan uimarannan ja Kirkonsalmen uimarannan, Haukiniemen suuntaan. Polun varrella näet Iisalmen pursiseuran huvilan sekä Haukiniemen pelikentän sekä ulkona olevan kuntoilupisteen. Ja monia upeita rakennuksia. Polusta tekee viihtyisän myös ympärille jätetyt puut, jolloin aurinko ei pääse aina paistamaan täydellä teholla, vaan puiden varjoissa pääsee viilentymään. Useat lenkkeilijät suosivat reittiä sen monipuolisuuden vuoksi, sillä reitin varrella voi pysähtyä treenaamaan enemmän lihaksiaan ja jatkaa lenkkiä sen jälkeen. Iisalmen Pursiseura sijaitsee rantapolun varrella, ja sen rannasta pääsee helposti uimaan, sillä siellä on puulaituri. Talvisin rantapolku muuttuu kaupungin ylläpitämäksi rantaladuksi.