Koti. Mikä ihana paikka. Tulee mieleen lapsuus, aurinkoiset kesät ja jäätelö.
Kärpäset surisevat ja voikukat värittävät pellon täyteen keltaisia pisteitä. Tuolla kauempana aurinko välkehtii järven pinnasta.
Pöydässä mummon tekemä ruoka, joka tuoksuu herkulliselta. Tuvassa on pitkä pöytä ja penkit. Ei kuitenkaan mitään hirsiseiniä, vaan ne samat pinkopahvit, jotka ovat olleet seinällä jo vuosikymmeniä.
Vaikka elämä kuljettaisi minne, lapsuuden muistikuvat jäävät jokaiselle muistiin niin vahvasti, että ne palaavat mieleen. Vaikka kulkisi yli maitten ja mantujen, ylittäisi valtameret ja lentäisi yli vuorten. Niin on käynyt monelle. Hänellekin.
“Olemme kierrelleet bändin kanssa ympäri maailmaa ja käyneet esiintymässä varmaankin yli kolmessa kymmenessä maassa”, kertoo Steve’n’ Seaguls -yhtyeen Remmel.
Iisalmelaisille Remmel on Tomi. Tajakan Tomi. Sama naapurin poika edelleen, mutta pojasta on kasvanut mies. Varsinkin iältään, mutta nauru on yhä sama. Ja ilmeet. Ja poikamainen meininki, vaikka on maailmaakin kiertänyt. Bändin kanssa käynyt Englannissa ja Ameriikan Yhdysvalloissa - Ruotsissa ja Saksassa ja Australiassa asti.
“Täältä Iisalmesta on helppo liikkua kiertueelle, mutta vielä mukavampaa on tulla aina takaisin, koska täällä on ihmisiä, joiden kanssa yhdessä toimiminen on helppoa. Semmoista sutjakkaa ja leppoisaa”
.Tomi kertoo asuneensa lapsuuden jälkeen ihan liian pitkään muualla. Numeroina se olisi just tasan tai ehkä noin 16 vuotta. Ja ympäri Suomen sanoo asuneensa.
“Kun nyt olen asunut viitisen vuotta takaisin Iisalmessa. Olen tajunnut, että tämä on minulle koti. Sellainen paikka, jossa on helppo olla”.