Perheentalo-yhteistyö on monitoimijainen kumppanuusmalli, josta on kasvanut yksi iisalmelainen menestystarina. Keskeisinä toimijoina ovat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Iisalmen yhdistys ry, Iisalmen pelastakaa Lapset ry ja Ylä-Savon Ensi- ja Turvakotiyhdistys ry.
Lisäksi toimintojen toteuttamiseen osallistuu lukuisia eri järjestöjä ja muita tahoja kuten seurakunta, Iisalmen kaupunki, Ylä-Savon SOTE-kuntayhtymä ja Savonia AMK.
Iisalmessa vuonna 2004 käynnistetty Perheentalo-yhteistyö on viime vuosina laajentunut nopeasti: Joensuun Perheentalon toiminta aloitettiin vuonna 2012, Kuopiossa 2015 ja viime vuoden puolella myös Siilinjärvellä ja Varkaudessa.
Perheentalo-yhteistyö kutsuttiin mukaan Lastensuojelun Keskusliiton (LSKL) koordinoimaan Emma&Elias -hankkeeseen vuosiksi 2013-2017. Näiden vuosien aikana Perheentalo pääsi mukaan lapsiperheiden muutosohjelmaan (LAPE), erityisesti perheiden avointen kohtaamispaikkojen valtakunnalliseen kehittämistyöhön.
Perheentalo on tällä hetkellä mukana LSKL:n ja STEAn rahoittamassa Perheet keskiöön -hankkeessa (2018-2021), jossa kehitetään järjestölähtöistä perhekeskustoimintamallia yhdessä monitoimijaisten LAPE-työryhmien kanssa sekä valtakunnallisesti että alueellisesti.
Pohjois-Savo on yksi kuudesta maakunnallisesta pilottialueelta Perheentaloineen.
Iisalmen Perheentalon johtajana alusta saakka työskennellyt Sinikka Roth iloitsee siitä, että toimintamalli on hyväksytty mukaan lapsiperheiden muutosohjelmaan. Mikäli alueellisten kokemukset alueellisista Perheentaloista ovat hyvät, toimintamalli voi levitä vieläkin laajemmalle Suomeen.
- Samanlaista toimintaa on jo nyt useilla paikkakunnilla, mutta toteutustavat ovat erilaisia. Mikäli Perheentalon toimintamalli tulee jatkossa yhdeksi Lapsi- ja perhepalveluiden toimintamalliksi, toteutustapa muokataan jatkossakin jokaiselle paikkakunnalle sopivaksi, hän uskoo.
Perheentalon toiminta sai alkunsa Iisalmessa vuosituhannen alussa, jolloin Mannerheimin lastensuojeluliiton Iisalmen yhdistys, Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry ja Iisalmen Pelastakaa Lapset ry yhdistivät voimansa.
Yhdistysten silloiset puheenjohtajat ja toiminnan aloittaneet Anne Vola, Päivi Korolainen ja vuonna 2004 mukaan tullut Taina Sidoroff kertovat, että yhdistykset toimivat erillään, mutta niillä oli uusien tilojen tarve.
- Uusia tiloja etsiessämme hoksasimme, että voisimme toimia yhdessä. Ajattelimme, että yhteistyöllä pystymme tarjoamaan lapsiperheille palveluja monipuolisemmin, he kertovat.
Kun yhteistyön siemen oli kylvetty, yhdistykset alkoivat etsiä myös yhteistä työntekijää, joka koordinoisi kaikkien yhdistysten toimintaa päällekkäisyyksien välttämiseksi.
- Kaiken lähtökohta oli perheiden tarve. Meillä kaikilla oli sama tavoite, avun tarpeessa olevien perheiden auttaminen, Korolainen kertoo.
MLL:n Iisalmen yhdistys ry ja Iisalmen Pelastakaa Lapset ry muuttivat Naistentalolle vuonna 2002, jonka jälkeen yhteistä toimintaa suunniteltiin aiempaa tiiviimmin.
Kaiken ytimenä oli koota kolmen eri yhdistyksen palvelut saman katon alle – Perheen taloon.
- Sama periaate ohjaa toimintaamme edelleen: tarjoamme edelleen eri yhdistysten palveluja saman katon alla. Eikä perheiden tarve ole kadonnut minnekään – päinvastoin.
Perheentalo-yhteistyö alkoi Iisalmen Naistentalolla MLL:n Iisalmen yhdistyksen perhekeskus Onni ja Ilonan tiloissa vuonna 2004, kun ensimmäinen Raha-automaattiyhdistyksen rahoituspäätös varmistui. Kaikki sai alkunsa kolmivuotisella hankkeella, joka sai jatkorahoitusta kahdeksi vuodeksi.
Vuonna 2008 iisalmelaisille vihjattiin Helsingistä, että toiminta on niin laadukasta, että sille kannattaisi hakea pitempiaikaista rahoitusta. Se toteutui, ja Perheentalo pääsi muutamaa vuotta myöhemmin mukaan viisivuotiseen Emma&Elias avustusohjelmaan. Sen mahdollistamana Perheentalolle palkattiin yksi työntekijä lisää.
Toiminta vakiintui Naistentalossa, kunnes toiminta piti ullakkotilojen palovahinkojen korjauksen vuoksi siirtää pois vuonna 2015.
- Naistentalon tilat olivat ihanat, vanhassa hirsirakennuksessa oli omanlainen tunnelma. Mutta nykyiset tilat tässä Pohjolankadulla ovat keskeisellä paikalla ja lastenvaunujen kanssa tänne on helppo tulla. Kävijämäärät ovat nousseet, Roth iloitsee.
Tällä hetkellä Perheentalossa työskentelee kolme päätoimista ja yksi tuntityöntekijä. Lisäksi Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistyksen palkkalistoilla on neljä työntekijää Perhetupa Väkkärässä.
Perheentalon arki on lasten ja vanhempien kohtaamisia. Perheiden avoimessa kohtaamispaikassa Onni ja Ilonassa vanhemmat tapaavat toisiaan ja lapset löytävät samalla leikkikavereita. Ja vaikka käynneissä olisi jostain syystä pitempikin tauko, lapset ja äidit tulevat innolla uudestaan mukaan tuttujen äitien ja lasten joukkoon.
Perheentalolle yhteisöllisyys on yksi perusarvo, jonka aistii jo ulko-ovella. Tulijat otetaan hymyilleen vastaan ja Perheentalon väelle on kasvanut sosiaalinen verkosto lähes itsekseen.
Perheentaloa aikoinaan perustamassa olleet Vola, Korolainen ja Sidoroff ovat mielissään siitä, että iloinen toiminta ja verkostoituminen vanhempien kesken on saavuttanut yhä useampia perheitä.
- Perheentalon avulla paikkakunnalle muuttavan lapsiperheen on helppo löytää uusia ystäviä ja luoda uusia verkostoja uudella paikkakunnalla. Tämä tukee erinomaisesti By Iisalmi -markkinointityötä, jolla tavoitellaan Iisalmeen uusia asukkaita, he sanovat.
Perheentalon perusarvoja ovat myös saavutettavuus ja esteettömyys sekä osallisuus ja asiantuntevuus.
- Teemme tiivistä yhteistyötä Iisalmen kaupungin varhaiskasvatuksen ja Ylä-Savon SOTE-kuntayhtymän kanssa. Me emme ole asiantuntijoita, vaan tarpeen mukaan pyydämme asiantuntijoita tulemaan vanhempien tueksi, Roth kertoo.
Sosiaali- ja terveysministeriön lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa haetaan erilaisia vaihtoehtoja sille, miten lapsiperheiden arkea voitaisiin tulevina vuosina tukea. Perheentalon toimintamalli on yksi mahdollisuus.
Roth uskoo, että onpa toimintamalli jatkossa mikä hyvänsä, paikallisia eroavaisuuksia löytyy. Kunnat ja sotepalveluiden tuottajat ovat toiminnassa vahvasti mukana.
- Meillä kaiken toiminnan ydin on vapaaehtoisuus ja toiminnan taustalla on kolme yhdistystä, jotka ovat yhdistäneet voimansa. Toiminnoissa korostuu varhainen tuki. Toimintavalikostamme löytyy avoimen kohtaamispaikan lisäksi tukihenkilö/sporttikummitoimintaa, mummolaa, yökylää ja päiväryhmä Pampulasta vaativaa vauvatyötä.
- Lisäksi vapaaehtoistoimijoille löytyy jokaiselle jotakin tehtävää – villasukkien kutojista tapahtumien järjestäjäksi, joten rohkeasti mukaan, järjestämme säännöllisesti perehdytystä uusille vapaaehtoiseille, Roth kannustaa.
Iisalmen toimintamallissa julkinen sektori tukee toimintaa erinomaisesti, niin taloudellisesti kuin tarjoamalla asiantuntemustakin.
- Ilman erinomaisia yhteistyökumppaneita Perheentalon toiminta ei olisi tämän viidentoista vuoden aikana onnistunut yhtä hyvin. Ja vaikka yhteistyökumppanit ovat tärkeintä, kaikkein tärkein yhteistyökumppani Perheentalolle ovat kaikki vapaaehtoiset. Ilman heitä Perheentaloa ei olisi olemassa. Toimimme yhdessä lapsen parhaaksi, Roth kiittää.