Taiteilijaesittelyt 2023

Kaarina Kaikkonen on kutsunut synnyinkaupunkiinsa Iisalmeen taiteilijajoukon, jotka kaikki ovat valtakunnallisesti merkittäviä kuvanveistäjiä.

Koivukujabiennaalin 2023 taiteilijat ovat:  Barbara Tieaho, Hannu Riikonen, Jarmo Vellonen, Jenni Tieaho, Jussi Aulis, Kari Södö, Lotta Mattila, Mia Hamari, Paavo Paunu, Reetta Gröhn-Soininen ja Timo Heino.

Hannu Riikonen (s. Korpilahdella)
Hannu Riikosen värikkäät ja monimieliset naivistiset veistokset ovat herättäneet iloista mieltä jo 1970-luvulta alkaen. Hänen luomiensa hahmojen asennot, värit ja symboliikka kertovat omalla erikoislaatuisella tavallaan ihmisen kosketuksen tarpeesta, syrjäytymisen ja irrallisuuden aikaansaamasta ahdistuksesta, sekä kaihosta ja jatkuvasta onnen etsinnästä. 

Huumoria ja yhteiskuntakritiikkiä sisältävät sekatekniikkaveistokset voivat olla esittäviä ihmis- ja eläinfiguureja tai niiden muodoista syntyneitä huonekalumaisia abstraktioita, jotka usein ovat symmetrisiä.

”Karnevalistisella maalauksella pyrin kokoamaan muotoa ja provosoimaan katsojaa”.
Taiteilijan kotisivut

Jarmo Vellonen (s. Säämingissä)
Jarmo Vellonen valmistui kuvanveistäjäksi 1982 ja on vuosien mittaan työskennellyt monenlaisten materiaalien parissa. Hän aloitti metsäteosten muovailun kesällä 2020 Rovaniemen Kumma Puutarha -näyttelyssä/workshopissa. Kotikaupunki Porvoon metsissä hän on jatkanut työskentelyä vuoden ympäri. 

Talvella materiaali vaihtuu savesta lumeen ja jäähän. Teoksen dokumentointi valokuvaamalla kuuluu olennaisena osana kokonaisprosessiin. Vellonen sai metsäprojektinsa vuoksi Vuoden kulttuuriteko-palkinnon Porvoossa v. 2022. Samana vuonna hänet kutsuttiin mukaan myös kansainvälisille kokeellisen taiteen festivaaleille Etelä-Koreassa.

Nykyisin hän tekee metsästä kaivamallaan luonnonsavella elävien puiden runkoihin veistoksia. Kaikkien veistoksien teemat liittyvät luontoon. Aiheina ovat usein olleet Suomen mytologiset hahmot ja Toinen iho.

”Kutsun teoksiani prosessitaiteeksi enkä käytä veistoksissani mitään kiinnitysmateriaaleja. Ajatuksena on, että veistosten materiaali palautuu luonnon kiertokulkuun. Teosten kesto riippuu sääolosuhteista.” 

Taiteilijan kotisivut

Jussi Aulis  (s. Iisalmessa)
Jussi Aulis on 73-vuotias Kiuruvedellä asuva kuvanveistäjä ja taidekriitikko. Hänen romuraudasta hitsattuja ihmisfiguureja on ollut esillä monissa näyttelyissä, mm. Lapinlahden taidemuseossa ja Porvoon Taidehallissa. Kiinnostus kuvanveistoon alkoi varsinaisesti 80-luvulla. Sitä ennen hän toimi opettajana. 

”Valitsin kuvanveiston kolmiulotteisuuden vuoksi. Se kiehtoi minua. Teoksen täytyy toimia joka suunnalta, mikä luo siihen oman mielenkiintoisen haasteensa. Alussa valoin kipsistä ja pronssista figuureja, mutta jo aika nopeasti tutustuin metalliin. Viehätyin ruosteisiin rautoihin ja niiden sävyihin. Metalli on raskasta, mutta olen veistoksissani pyrkinyt saamaan esille aineen keveyden. Liike ja jäntevyys on hyvin tärkeä töissäni ja tietenkin voimakas sisäinen tunnetila. Ruoste toimii vertauskuvana menneisyydelle, kärsimykselle, kaipaukselle ja elämän rosoisuudelle.”

Taiteilijan kotisivut

Lotta Mattila (s. Kuopiossa)
Lotta Mattila on valmistunut kuvanveistäjäksi 2017 Suomessa ja opiskellut sitä ennen myös Yhdysvalloissa. Hän on pitänyt useita näyttelyitä ja tehnyt useita julkisia taideteoksia, joiden materiaalina on keramiikka tai pronssi.

Lotta Mattila on tunnettu pääsiassa eläinaiheisista veistoksistaan ja reliefeistä. Eri eläinlajit toimivat taiteilijan teoksissa vertauskuvina, sekä kertovat tarinaa asennoillaan ja eleillään. Mattilan työskentelylle tärkeä lähtökohta on materiaali ja siinä näkyvä kädenjälki sekä veistoksia ympäröivä tila. Myös julkisen taiteen parissa työskentelevän taiteilijan päätekniikoita ovat käsin rakennettu keramiikka, pronssivalut, keramiikkareiliefit, sekä  seinämaalaukset.

"Eläinhahmojen kautta kuvaan tosiasiassa ihmisluontoa ja ihmisten välistä kanssakäymistä. Taiteilijana haluan tutkia eläinhahmojen kautta elävän ja elottoman rajapintaa. Missä vaiheessa savikappale muuttuu elävän tuntuiseksi hahmoksi?”

Taiteilijan kotisivut 

Paavo Paunu (s. Tampereella)
Paavo Paunu on valmistunut kuvataiteilijaksi 1991. Hän on ollut Ars Fennica ehdokas ja toiminut myös Vapaan taidekoulun rehtorina.

Paavo Paunu työskentelee maalausten, veistosten ja installaatioiden parissa. Hän tarkastelee teoksissaan maalaustaiteen ja kuvanveiston rajoja. Hänen työskentelyään eivät rajoita veisto- tai maalaustaiteen tavanmukaiset välineet, esikuvat, tyylilajit tai viittaukset teoreettisiin lähteisiin. Teosten ääni kuuluu kauempaa, omasta maailmastaan, joka on ihmisen todellisuutta. Mielikuvat eroista, rajoista ja niiden ylittämisestä syntyvät teosten sisäisestä maailmasta.

 Paavo Paunun teoksissa on usein huumoria, mutta myös arvoituksellista synkkyyttä. Ihminen on usein mukana hauraana ja ikään kuin eksyksissä, oman sisäisen taakkansa tai eläimellisyytensä kanssa.

”Koetan löytää työskentelyssäni asioita, joita minun on mahdotonta pukea sanoiksi tai edes ajatella. Työskentelen ymmärtämättä. Sitten teosta pitää katsoa ja ajatella katsomalla. Kuvataide on katseella ymmärtämistä.”

Taiteilijan kotisivut

Barbara Tieaho (s. Helsingissä) 
Barbara Tieaho on pitkän uran tehnyt kuvanveistäjä, joka opiskeli 1970- luvun lopulla.  Iisalmen Koivukujabiennaalissa on esillä myös hänen tyttärensä Jenni Tieaho.

Barbara on työskennellyt pitkiä aikoja ulkomailla, monessa maassa Euroopassa ja myös USA:ssa, Mexicossa ja Islannissa. Islannissa hän rakensi valtavista kivilohkareista ympäristötaideteoksen rikinkatkua tupruttavan tulivuoren rinteellä. Veistoksia hän tekee myös kierrätysmateriaalista, kuten metallista ja muovisista juomapulloista.

”Kesäkuukaudet työskentelen maaseudulla pienen järven niemessä. Siellä kokiessani luonnon, metsän, niityn, kalliot ja järven ilmestyy mieleeni aina uusia veistosaiheita, innoittajina muun muassa rannan käärmeet, lepakot ja joutsenet. Talvisin työskentelen Espoossa lähellä merenrantaa, jota pitkin kuljen joka päivä ihastellen meren eläimistöä ja meren aaltojen väri- ja liikemuutoksia, kaikkea tätä valokuvaten.”

 Taiteilijan kotisivut

Jenni Tieaho (s. Siuntiossa)
Jenni Tieaho on toiminut kuvanveistäjänä jo 20 vuotta. Iisalmen koivukujalla on esillä myös hänen äitinsä Barbara Tieaho.

Jennin taiteen lähtökohdat ovat suomalaisessa mytologiassa sekä myyttisessä metsätarustossa. Nykytaiteen näkökulmasta teokset liittyvät viime vuosikymmenien ympäristö- ja ekotaiteeseen, ja siinä erityisesti pyrkimykseen käyttää luonnonmateriaaleja muuttuvan luontosuhteemme ilmentämiseen. Jennin veistokset kertovat jaetusta historiasta, yhteisistä kokemuksista ja ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Taiteilija on työstänyt johdonmukaisesti aihemaailmaansa yhdistäen ekologisia arvoja luonnonsamanistisiin sisältöihin ja taide on hänelle voimansiirtoa eri tietoisuuksien välillä. Luonto on elintärkeä, kuin kansalaisuus johon taiteilija tuntee kuuluvansa.

 "Myyttiset hevoset ovat unieni siltoja, jotka kutsuvat mukaansa matkalle eri todellisuuksien välille. Hevosen rinnalla on lupa olla heikko, sillä sen voimat kannattelevat, kun omat voimat eivät riitä".

 Taiteilijan kotisivut

Kari Södö (s. Borås, Ruotsi)
Oululainen Kari Södö valmistui kuvanveistäjäksi 1996. Musiikki ja improvisaatio on aina ollut lähellä hänen sydäntään, hän soittaa rytmisoitinta ja kuuluu Huutajat-mieskuoroon.

Södöä kiehtoo vastakohtaisuuksien ja liikkeen kautta syntyvä dynamiikka ja rytmi niin muodon, materiaalin kuin värien käytössä taiteessaan. Rytmi on aina ollut hänelle olennainen elementti sekä teoksissa, että varsinkin näyttelykokonaisuuksien rakentamisessa ja tilan haltuun ottamisessa. Pääasiallisesti Södön materiaali on puu. Aiemmin luontoa mukailevan orgaanisen muotokielen rinnalle on viime vuosina tullut urbaania rakennettua ympäristöä tulkitsevat geometriset muodot ilmaisua laajentamaan.

”Koottavuudessaan, palapelimäisyydessään ja värikkyydessään veistokseni ja kollaasini ovat vahvasti leikkisiä ja monitasoisia niin muodollisesti, kuin sisällöllisestikin. Työskennellessäni haluan kokea leikinomaista vapautta ja riemua. Muusikkotaustani tuo musiikin aina mukaan teoksiini jossain muodossa.”

Taiteilijan kotisivut 

Mia Hamari (s. Oulussa)
Pohjoisesta kotoisin oleva Mia Hamari on valmistunut kuvanveistäjäksi v. 2004, ja on sen jälkeen pitänyt monia näyttelyitä. Hamarin teoksia on ollut esillä mm. Kiasmassa.

Mia Hamarin mieluisin materiaali on puu. Ihmisen ja eläimen välinen yhteys on kiehtonut häntä pitkään. Teosten lähtökohtana on usein eri olentojen ja materiaalien välisen metamorfoosin ohella taiteilijan omat juuret, sekä hänen muistinsa takamailta kumpuavat kuvaelmat ja kuullut tarinat.

 ”En määrää itse mitä teen - käet tekkee ja pää yrittää pysyä peräsä. Aloittaessani luotan oikean muodon tulevan lopulta esiin, myös iloiset sattumat ja vahingot ohjaavat matkalla valmiiseen teokseen. Uuden työn tekeminen on aina ennen kokematon seikkailu ja veistosteni tarinat aukeavat minullekin vasta jälkikäteen - tarpeeksi pitkän ajan kuluttua niiden valmistumisesta. Useimmiten hahmoni ovat universaalisti tunnistettavia, monenlaisia tunteita herättäviä. Mukanani kulkee hiljainen melankolia, työni eivät huuda, mutta puhuttelevat kyllä - näin olen kuullut sanottavan.”

Taiteilijan kotisivut

Reetta Gröhn-Soininen (s. Joensuussa)
Reetta Gröhn-Soininen on joensuulainen kuvanveistäjä. Hän on valmistunut Turun Piirustuskoulusta 1993. Reetta tekee figuratiivisia veistoksia puusta. Ennen kaikkea hän veistää tunnetta ja liikettä. Tunne liikuttaa, siirtää kokijansa painopistettä. Veistokset ovat värikkäitä. Väri veistoksissa on hyvin fyysinen elementti. Se on harkittua, mutta vapaata. Sen sattumanvarainen valuminen on tärkeää vastapainoa veistämisen kurinalaisuuteen.

”Ainainen pessimisti, jalat maassa polvia myöten, vähintäänkin epäilyksen viitta harteilla. Ja toista samanlaista perässään vetäen… Veistosaiheisiini liittyvät monesti sananlaskut, tokaisut, herjat - kaikki mitä kansa ulos suustaan suoltaa. Kielellinen ilmaisu on aina kiehtonut minua. Murteet, kielikuvat, ylipäänsä ihmisten välinen kommunikointi sanattomine eleineen kiinnostaa. Samoin yhteiskunnalliset teemat. Aiheiden vakavuudesta riippumatta tai nimenomaan siitä johtuen, pidän tavasta käsitellä asioita hiukan hirtehisellä otteella.”

 Taiteilijan kotisivut

 Timo Heino (s. Tampereella)

Kuvataiteilijaksi v. 1989 valmistunut Timo Heino on väitellyt tohtoriksi ja saanut useita palkintoja. Hän on ollut myös Ars Fennica -ehdokkaana, ja toiminut opettajana Kuvataideakatemiassa, sekä Vapaassa taidekoulussa. 

Timo Heino on työskennellyt uransa aikana monien eri materiaalien parissa. Lähtökohtana on usein aineellinen elämismaailma sen kaikessa monimuotoisessa rikkaudessa. Hän valmistaa teoksensa kollaaseina, veistoksina ja tilateoksina erilaisten ainesosien ja esineiden muodostamista koosteista. Nämä ainekset ovat usein jo ennen teoksiin liittämistä olleet valmiiksi maailmassa, osana moninaisia suhdeverkostoja ja käytäntöjä. Yllättävien yhdistelmien ja rinnastusten kautta ne avaavat teoksiin kartoittamattoman, odottamattoman ja arvaamattoman ulottuvuuden, joka ilmentää aineellisen maailman luovaa potentiaalia ja jatkuvaa edelleen muovautumista.
Heinon teokset viittaavat usein luonnon ja ympäristön tilaan, ilmastonmuutokseen ja sen seurauksiin. Myös teknologian ja elämän välinen ristiriita tai tuotantoeläinten kohtalo saattaa olla hänen pohdiskelunsa kohteena.

”Tämä on ajankuvaa. Kuvausta siitä, millaista on olla tässä modernissa high tech -kulttuurissa.”

Taiteilijan kotisivut