|
 |
Iisalmen apteekki ”apteekinmäellä”
Kuva: Iisalmen kaupungin arkisto, Iisalmen apteekki, vuotta ei tiedossa.
Apteekkari J. E. Bergmanin talo kauppalassa tontilla N:o 15, jonka hän rakensi vuosien 1869–70 tienoilla. |
Vuonna 1866 apteekkari Bergman oli ostanut Iisalmen kauppalasta tontin N:o 17 ja rakentanut sinne apteekkikartanonsa. Mutta jo vuonna 1869 hän oli siirtänyt yrityksensä tontille N:o 15, joka viimein vakiintui Iisalmen apteekin paikaksi. Tälle tontille Bergman rakensi uuden talon, silloisen kauppalan suurimman. Apteekki vakiinnutti mäelle nimen ja tästä lähtien siellä oltiin ”apteekinmäellä”. Apteekkinsa yhteydessä Bergman piti myös Iisalmen ensimmäistä kirjakauppaa sekä viinakauppaa. Bergmanin kuoltua vain 32-vuotiaana vuonna 1872, apteekissa farmaseuttina palvellut Gustav Fredrik Ignatius osti Bergmanin perikunnalta apteekin, johon hän sai oikeuden vuonna 1875. Apteekkari Ignatius hoiti apteekkiaan hyvin ja hänelle kuului myös apteekkari Bergmanin Nilsiään perustama haara-apteekki, jota vv. 1869–91 hoiti proviisori K. A. Chydenius. Bergmanin aloittaman kirjakaupan jatkamiseen Ignatius sai myös oikeudet vuonna 1875 ja hänet nimitettiin kollegisasessoriksi vuonna 1891.
 |
Virran sauna
Kuva: Iisalmen kaupungin arkisto
Vuonna 1877 kauppakirjanpitäjä Johan Härkönen rakensi yleisen saunan Paloisvirran etelärannalle, jonka mukaisesti sen läheisyydessä olevaa laidunta alettiin kutsua "saunahaaksi".
|
|
|
Iisalmen Oluttehdas Oy
Kuva: Iisalmen kaupungin arkisto, Luuniemen oluttehdas, v. 1895
|
Olvin historia alkoi 5. lokakuuta 1878 Iisalmen kauppalassa, jossa kahdeksan iisalmelaista kokoontui kestikievariin pohtimaan olutpanimon perustamista apteekkari Gustaf Ignatiuksen johdolla. Ensimmäiseksi panimomestariksi ja isännöitsijäksi valittiin Kuopion Lahdentaan panimon panimomestari William Gideon Åberg. Iisalmen Oluttehdas Osakeyhtiö (nyk. Olvi Oyj) perustettiin vuonna 1878 ja sen ensimmäinen tehdas- ja asuinrakennus rakennettiin Iisalmeen Luuniemen pohjoisrannalle, josta kauppalan järjestysoikeus vuokrasi yhtiölle maa-alan. Paikan valintaan vaikutti etenkin kalliomaaston rantaviivassa oleva rotko, jonka ansiosta kellarit saatiin louhittua kallion suojaan vähällä vaivalla. Kalliosta saatiin myös hyviä rakennusaineita. Lisäksi noin 60 metrin pituisella rantakaistaleella oli järven pohjassa korkea kohouma, jonka kohdalta Porovesi jäätyi leutoinakin talvina pohjaa myöten. Näin saatiin läheltä jäätä varastokellareihin juomien säilyvyyden turvaamiseksi. Siihen aikaan kunnollisia jäähdytyslaitteita ei ollut, ja käyminen supistettiin mahdollisimman vähäiseksi kellareihin säilötyllä kylmällä ilmalla ja jäillä. Panimolla käytettiin luonnonjäätä jäähdytykseen vuoteen 1953 asti. Iisalmen Oluttehdas Oy:n ensimmäiset oluet myytiin vuonna 1880, kun järjestysoikeus myönsi oluttehtaalle kahden olutkaupan pito-oikeuden Iisalmen kauppalaan.
 |
Iisalmen ensimmäinen paloasema ja poliisiputka ns. Karvisen kirkko
Kuva: Iisalmen kamera ry:n arkisto, vuosisadan vaihteesta.
|
Iisalmen kauppalan ensimmäinen paloasema ja poliisiputka rakennettiin v. 1887 Kirkko- ja Akunkatujen (nyk. Otavankadun ja Savonkadun) kulmaukseen luterilaiselle kirkolle varatulle tonttialueelle ehdolla, että ruiskuhuone siirretään pois, jos sen paikkaa kirkkoa varten myöhemmin tarvittaisiin. Torneineen ruiskuhuone muistutti hieman kirkkoa tai karjalaista tsasounaa, josta johtuen se sai Karvisen kirkon nimen Iisalmen ensimmäisen poliisin Olli Karvisen mukaan. Rakennus purettiin vuonna 1935 ja hirret siirrettiin Kangaslammin kunnalliskodin talousrakennuksen työmaalle.