PAASLAHTI ELI PUASLAHTI   

Reittulan Riihi  15 vuotta 29.6.2016 ensi-ilta juhlanäytös Ilmari Kiannon Punainen viiva

 

Paaslahti on pieni kylä Iisalmen kaupungin länsipuolella. Matkaa kaupunkiin kylältä on 26km. Paaslahden kylään kuuluu n. 50 taloutta, joissa yhteensä vähän yli 100 asukasta. Puolet alueen talouksista on maatiloja, tosin yksinomaan maataloudesta elantonsa saa vain 12 tilaa. Vain kaksi tilaa saa elantonsa pelkästään viljanviljelystä. Tilakoot ja lypsykarjan määrä tiloilla on runsaassa kolmessakymmenessä vuodessa kasvanut roimasti, mutta tilojen määrä vastaavasti romahtanut. Vielä 1960-luvulla Paaslahdella oli 45 lypsytilaa, nyt vain 10. Kesäisin Paaslahdelle tulee reilut 50 kesäasukasta viettämään kesää kesämökeilleen.

Tärkeimmät viljelykasvit rehuheinän ohella ovat ohra, kaura ja ruis. Luonnonmukaisesti viljeleviä tiloja on vain kaksi, lisäksi muutamia harrasteviljelijöitä löytyy kylältä. Lähes jokainen maatila saa myös tuloja metsätaloudesta.

Noin 5km päässä Paaslahdelta sijaitseva Runnin kylä on kuuluisa harvinaisesta terveyslähteestä. Kylällä toimii tunnettu terveyskylpylä, jossa voi nauttia monenlaisia kansanomaisia terveyskylpyjä ja hierontoja. Runnin kylä on varsinkin kesäisin vilkas turistikohde. Kylpylän yhteydessä toimii kaksi hotellia, uusi hotelli ja yli 100 vuotta vanha, hiljattain täysin restauroitu Wanha hotelli.

Koulu

Paaslahden kylän lapset käyvät koulua viiden kilometrin päässä Runnilla. Koulussa toimii vuosiluokat 0-6. Päiväkoti on Runnin Kartanonmäellä.

Kylämaisema

Paaslahden kylän maisemaa hallitsee Haapajärvi saarineen ja lahtineen. Metsämaiseman lisäksi Paaslahdella on runsaasti avoimia viljelymaisemia. Paaslahdella on myös säilytetty runsaasti perinnemaisemia ja kylällä on useita EU:n ns. ympäristötukialueita. Tarkoituksena on huolehtia luonnon monimuotoisuuden säilymisestä ja maisemanhoidosta. Paaslahtelaiset ovat ylpeitä kylänsä kauniista maisemista.

 

  

 

Kylänasukkaat

Paaslahden kylä asutettiin 1600- 1700 luvuilla. Samalla tilalla saattaa tänä päivänä asustaa saman perheen 9. sukupolvi ja lähes kaikki kyläläiset ovat samaa sukujuurta keskenään.  Kylän ikärakenne on vanhenemaan päin, vaikka uutta sukupolveakin kylältä löytyy.

 

Reittulan Tupa Tämmäytyy -hanke päättyi. Tupa on valmis, sisällä kakkukahvilla  kesän 2008  näytelmän palaverissa kyläläiset, tanssijat ja rakennusurakasta raukean tyytyväiset ahertajat.

Tuvan vihkijäiset pidettiin sunnuntaina 15. kesäkuuta 2008.

Metsä ja järvi

Vielä 40 vuotta sitten Haapajärvi oli taloudellisesti merkittävä monelle kylän tiloista. Laivaliikenne kylältä kaupunkiin oli vilkasta ja kalastus tarjosi lisätuloja monelle kyläläiselle. Sama oli tilanne metsästyksen suhteen.  Nykyisin ei ammattikalastajia ja – metsästäjiä kylältä löydy. Tosin metsästys ja kalastus ovat keskeisiä harrastuksia kylällä. Kylällä toimii aktiivisesti metsästysseura, jonka jäsenet metsästävät vesi- ja riistalintuja, jänistä ja hirveä. Alueella on jonkin verran myös metsäkauris, mutta sitä ei vielä riitä metsästettäväksi.  Metsästys kausi ajoittuu elokuusta joulukuulle. Vuosittain kaadettavien hirvien määrä vaihtelee riippuen kulloisesta hirvikannasta 10–20 hirveen.

Järvestä kalastetaan useita eri kalalajeja ympärivuotisesti. 

 

Muu toiminta Paaslahdella

Paaslahti on tunnettu aktiivisesta kylätoiminnasta. Kylällä toimii useita yhdistyksiä jotka järjestävät erilaista toimintaa kylän asukkaille. Tärkeimmät seurat ovat Maa- ja kotitalousseura ja raittiusyhdistys. Kylällä järjestetään juhlia, myyjäisiä. Paaslahden kylä on ollut pariin otteeseen mukana Maaseutu ja taide – EU-projekteissa, joissa on yhdistetty maaseutumaisemaa ja taidetta eri keinoin. Kylällä on järjestetty taideleirejä ja tehty erilaista ympäristötaidetta, mm. kylälle on rakennettu maailman suurin luuta. Kyläläiset ovat talkoovoimin kunnostaneet yli 100vuotta vanhan riihen yhteiseksi kokoontumispaikaksi. Kyläläiset perustivat pari vuotta sitten yhdessä Iisalmen nuorisoseuran kanssa tanssiteatterin, jonka näytelmät pohjautuvat oman kylän historiaan. Tämä teatteri on saanut runsaasti kiitosta omaleimaisesta kyläkulttuurin vaalimisesta, mm. kaupunki myönsi vuonna 2003 maaseudun kehittämisen palkinnon kyläteatterille.

 

            Maailman suurin luuta, Agrikola ( Reino Eriksson antoi nimen)