Kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto, jossa on 43 jäsentä. Kaupunginvaltuusto päättää mm. kaupungin talouden ja rahoituksen perusteista sekä kaupungin hallinnon rakenteesta. Valtuusto myös valitsee luottamushenkilöt ja viranhaltijajohdon. Kaupunginvaltuusto valitaan kunnallisvaaleilla neljän vuoden välein.

Kaupungin hallintoa johtaa 11-jäseninen kaupunginhallitus. Sen tehtävänä on valmistella kaupunginvaltuustossa käsiteltävät asiat ja huolehtia siitä, että valtuuston päätökset täytäntöönpannaan. Kaupunginhallitus huolehtii myös kaupungin yleisestä kehittämisestä, valvoo viranhaltijoiden toimintaa ja kaupungin taloushallintaa sekä antaa ohjeita kaupungin määräysvallassa olevien yhtiöiden ja kuntayhtymien toiminnasta.

Lautakunnat ja johtokunnat valmistelevat kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi kuuluvat asiat ja huolehtivat päätösten täytäntöönpanosta. Lautakunnan tehtävänä on huolehtia toimialansa kehittämisestä sekä ohjata sen suunnittelua ja toteutusta. Kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnat kunnallisvaalikauden ajaksi neljän vuoden välein.
 

Kunnallishallinto perustuu edelleen selkeästi edustukselliseen demokratiaan, vaikka kuntalaki korostaakin suoria vaikutusmahdollisuuksia. Kaupunginvaltuuston aseman lähtökohtana on perustuslain 125 §:n säännös, jonka mukaan kuntien hallinnon tulee perustua asukkaiden itsehallintoon. Tätä täsmentää kuntalain 1 §:n 2 momentin säännös, jonka mukaan kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto. Näin kunnan asukkaiden itsehallinnon ensisijainen toteuttaja on valtuusto.

Käytännössä edustuksellisen demokratian keskeisenä toimielimenä toimii kunnanhallitus, joka on tarkastuslautakunnan ohella kunnan lakisääteinen toimielin. Kunnanhallituksella on keskeisiä hallinnollisia tehtäviä ja velvollisuuksia. Se valmistelee valtuuston tekemät asiat, panee ne täytäntöön ja valvoo valtuuston päätösten lainmukaisuutta. Se vastaa kunnan hallinnosta ja taloudesta. Se valvoo kunnan etua ja käyttää kunnan puhevaltaa tuomioistuimissa. Kaupunginvaltuusto on kaupunginhallituksen työnantaja. Se valitsee hallitukseen yleensä vaikutusvaltaisimmat kunnallispoliitikot.

Edustukselliseen demokratiaan kuuluu myös lautakunnat ja niiden jaostot, johtokunnat ja niiden jaostot sekä toimikunnat. Kunnalliset lautakunnat linjaavat sektorikohtaista kehittämis- ja palvelutoimintaa ja niiden päätöksenteko kohdistuu strategisen päätöksenteon sijasta yhä enemmän toteuttamiseen.

Kunnalliseen päätöksentekorakenteeseen kuuluvat edellä esitettyjen päätöksenteko-organisaatioiden lisäksi monet muut, niin kunnan sisäiset kuin ulkoiset, vaikuttajat. Vaikuttajina voivat olla erilaiset yhdistykset, painostusryhmät, joukkotiedotusvälineet, valtion viranomaiset sekä kansainväliset järjestöt ja sopimukset.

Viranhaltijoiden roolia kunnallisessa järjestelmässä vahvistaa se, että kunnan johtavia viranhaltijoita lukuunottamatta viranhaltijat ja työntekijät voivat toimia myös luottamushenkilöinä.

Kunnallinen päätöksentekojärjestelmä on siis huomattavasti monimutkaisempi, kuin se kuntalaki ensilukemalla saattaisi tuntua. Päätöksentekojärjestelmän monimutkaisuutta lisää se, että päätöksentekoon osallistuu useita eri tahoja.